Apurahat 2020

Kuva: Ida Pimenoff

Säätiössä käsiteltiin vuoden 2020 aikana 98 (2019: 57) apurahahakemusta, joiden yhteissumma oli 10 201 935 euroa (4 009 796 euroa).

Apurahoja myönnettiin 1 562 490 euroa (1 825 300 euroa) ja stipendejä 290 271 euroa (444 455 euroa), yhteensä 1 852 761 euroa (2 269 755 euroa). Tuettuja hankkeita oli yhteensä 22 (18), joista stipendit on määritelty yhdeksi hankkeeksi. Lisäksi vuoden aikana tehtiin päätös rahoittaa neljä suunnatun haun Viestintä ja journalismi, samalla kentällä, eri säännöillä -hanketta. Suunnattuun hakuun oli varattu vuoden 2019 apurahabudjetista 500 000 euroa.

Palautuneita tai peruttuja apurahoja oli 118 500 euroa (83 513 euroa). Tuloslaskelmaan tilikaudella kuluksi kirjattuihin apurahoihin sisältyy lukukausimaksuja ja valuuttakurssieroja.

Apurahoista ilmoitettiin hakijoille henkilökohtaisesti. Apurahansaajat julkaistiin säätiön verkkosivuilla. Verkkosivuilla julkaistaan myös apurahansaajien tutkimusprojektien loppuraportit.

Helsingin Sanomain Säätiö on toimintansa aikana vuosina 2006–2020 jakanut apurahoja ja stipendejä 43 891 072 euroa yhteensä 371 hankkeelle. Toiminnan aikana peruttujen apurahojen yhteissumma on 1 081 499 euroa.

Apurahojen jakautuminen 2020 (€)
Haetut ja myönnetyt apurahat 2006-2020 (milj. €)

Suunnattu haku: Viestintä ja journalismi – samalla kentällä eri säännöillä

Säätiö käynnisti alkuvuodesta 2020 kaksivaiheisen suunnatun haun viestinnän ja journalismin suhteesta. Haussa tutkijoita, viestijöitä ja toimittajia kutsuttiin tarkastelemaan 2010-luvulla radikaalisti muuttunutta mediamaisemaa ja muutosten vaikutuksia yleisöön, tekijöihin ja ympäröivään yhteiskuntaan.

Suunnattuun hakuun oli varattu vuoden 2019 budjetista 500 000 euroa. Apuraha myönnettiin neljälle hankkeelle: Tampereen yliopisto, YTT Laura Ahva ja YTT Esa Reunanen sekä Turun ammattikorkeakoulu: Toimittajien yksilöllistyvät polut: Laadullinen seurantatutkimus (168 000 €); Helsingin yliopisto, FT Jaana Hujanen: Journalismin notkuvat rajat. Paikallisen viestinnän eettiset periaatteet ja ristiriidat (136 000 €); Turun yliopisto, FT Mona Mannevuo: Viestintää yli rajojen: politiikan, tieteen ja viestinnän muuttuva kenttä (120 000 €) ja monialainen tutkimusyhteisö, johtajana DI Johannes Koponen: Rajatapaukset: Median radikaalit kertovat, miten journalismi murretaan ja miten se pitäisi rakentaa uudestaan (76 000 €).

Kilpailut ja palkinnot

Toimintavuonna säätiö jakoi ensimmäistä kertaa Tiedettä suomeksi -palkinnon. Säätiö perusti palkinnon tukeakseen viestinnän alalla tehtävää suomenkielistä tieteellistä julkaisemista ja nostaakseen sen arvostusta. Yleisöltä pyydettiin ehdotuksia palkittavista. Kaikkiaan ehdotuksia saatiin 32.

Palkintosumma, 25 000 euroa, jaettiin kolmen saajan kesken. Suurin summa, 15 000 euroa, myönnettiin Media- ja viestintätieteellinen seura Mevi ry:n julkaisemalle Media & viestintä -verkkolehdelle.

Lisäksi hallitus jakoi kaksi 5 000 euron palkintoa. Palkinnot myönnettiin tietokirjan kirjoittajille: Riku Neuvoselle kirjasta Sananvapauden historia Suomessa (Gaudeamus 2018) sekä Minna Horowitzille, Hannu Niemiselle ja työryhmälle teoksesta Viestintä kuuluu kaikille. Kansalaisten viestinnälliset oikeudet ja mahdollisuudet Suomessa (Gaudeamus 2019).

Tiedettä suomeksi -palkinto jaetaan joka toinen vuosi. Seuraavan kerran se myönnetään vuonna 2022.

Säätiö perusti yhdessä Suomen Punaisen Ristin, Viestintä ja kehitys -säätiö Vikesin ja Journalistiliiton kanssa Kehitysjournalismipalkinnon. Kilpailun ensimmäisen vuoden teema oli globaali muuttoliike ja siirtolaisuus. Kilpailun voitti toimittaja Taina Tervonen jutullaan ”Kadonneiden laiva”, joka julkaistiin Image-lehdessä syyskuussa 2019. Suuruudeltaan 3 000 euron palkinto myönnettiin alkuvuodesta 2021.

Uutisraivaaja-innovaatiokilpailu käynnistettiin kuudennen kerran. Uudistuneessa kilpailussa etsitään yhteiskunnallisesti merkittäviä ja ajankohtaisia journalistisia projekteja, jotka soveltavat uusia teknologioita. Aiempien kertojen tapaan kilpailun tavoite on uudistaa journalismia ja tiedonvälitystä sekä löytää uusia tapoja tehdä journalismia. Enimmäisrahoitus yhtä projektia varten on enintään 30 000 euroa. Kaikkiaan säätiö on varannut kilpailuun 250 000 euroa. Rahoituksen saajat valitaan maalis-huhtikuun vaihteessa 2021.

Sananvapaushankkeet

Säätiö jatkoi yhteistyötä Kansainvälisen lehdistöinstituutin (IPl) kanssa. Vuoden 2020 aikana kaksi suomalaisopiskelijaa työskenteli säätiön tuella lehdistönvapausasioihin keskittyvässä organisaatiossa Itävallan Wienissä. Työharjoittelun tarkoituksena on tarjota nuorille viestintäalan opiskelijoille mahdollisuus perehtyä eri maiden lehdistönvapaustilanteeseen.

Säätiö jatkoi Unescon kansainvälistä Guillermo Cano -lehdistönvapauspalkinnon tukemista. Vuoden 2020 palkinto myönnettiin kolumbialaiselle tutkivalle journalistille Jineth Bedoya Limalle. Palkinnon suuruus on 25 000 USD. Palkinnon muut rahoittajat ovat Cano Foundation (Kolumbia) ja Namibia Media Trust.

Muut apurahat

Keväällä 2020 säätiö toivoi erityisesti koronapandemian uutisointiin liittyviä hakemuksia. Säätiö halusi tutkijoiden selvittävän mm. sitä, miten suomalainen media onnistui koronauutisoinnissa verrattuna muiden maiden mediaan, miten koronakriisi vaikutti toimittajan työn käytäntöön ja sisältöön ja kuinka viranomaistiedotus toimi. Aiheeseen liittyviä hankkeita rahoitettiin yhteensä 457 000 eurolla. Suurin yksittäinen apuraha, 150 000 euroa, myönnettiin Jyväskylän yliopiston professorin Chiara Valentinin johtamalle hankkeelle COVID-19: Uutismedian rooli ja kansalaisten näkemykset koronavirukseen liittyvässä kriisiviestinnässä.

Säätiö myönsi toimintavuoden aikana merkittäviä apurahoja myös muille ajankohtaisia aiheita käsitteleville tutkimushankkeille. Suomen perustuslakia tulkitsevien asiantuntijoiden, poliittisten päättäjien ja journalismin suhdetta kartoittava tutkimus Perustuslaki muuttuvassa julkisuudessa sai 78 000 euron apurahan. Hanketta johtaa Helsingin yliopiston professori Anu Kantola.

Kohdennettua journalismia? Sisällön personoinnin tavat, tavoitteet ja tulevaisuus suomalaisessa mediassa -tutkimuksessa selvitetään, mitä on sisältöjen kohdentaminen ja personointi journalistisessa mediassa – ja mitä sillä tavoitellaan. Helsingin yliopistossa FT Henrik Rydenfeltin johdolla toteutettava hanke sai 93 000 euron apurahan.

Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitokselle myönnettiin 98 000 euron apuraha Journalismin tila muuttuvassa mediamaisemassa -tutkimushankkeelle. Projektissa tarkastellaan professori Mikko Villin johdolla yli 400 suomalaistoimittajan käsityksiä journalismin riski- ja epävarmuustekijöistä. Tutkimus tehdään osana Worlds of Journalism Study -projektin kolmatta aaltoa, jossa selvitetään journalismin tilaa samanaikaisesti yli 110 maassa eri puolilla maailmaa.

Säätiön myöntämien apurahojen suuruus vaihteli 7 990 euron (Bush Finns ry: BBC:n suomenkielisen toimituksen entisten työntekijöiden henkilökohtaisten arkistojen luettelointi- ja digitointityö) ja 196 000 euron (Tampereen yliopisto, FT Leena Mikkola: TAJU – Tieteellisen ajattelun kehittyminen journalistiikan ja viestintäalan yliopisto-opinnoissa) välillä.

Myönnetyt apurahat vuonna 2020

Uutisraivaaja 2021

Viestintäluotsi Oy, YTT Pasi Kivioja ja FM, MBA Otto Aalto

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Hanketta vetää journalismin koulutusohjelman johtaja Anne Leppäjärvi

Poikkeustila 2020 -työryhmä

KTM Hannu Ollikainen ja toimittaja Riitta Korhonen

ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry

BBC:n suomenkielisen toimituksen perinneyhdistys Bush Finns ry