Perustietoa apurahoista

Helsingin Sanomain Säätiö tukee sananvapauden edistämiseen ja viestintään ja viestintäteollisuuteen liittyvää tutkimusta. Lisäksi säätiö tukee toimittajien ja viestinnän alan post doc -tutkijoiden ja professoreiden kansainvälistymistä.

Säätiön hallitus suosii erityisesti yliopistojen yhteishankkeita.

Yleistä apurahoista

Tutkimusrahoitus

Helsingin Sanomain Säätiö tukee viestintään ja viestintäteollisuuteen sekä sananvapauden edistämiseen liittyvää tutkimusta. Säätiö myöntää rahoitusta viestintäalan tutkimukseen ja koulutukseen, sananvapauden edistämiseen liittyvään tutkimukseen sekä erilaisiin sananvapaushankkeisiin.

Erityisesti säätiö tukee tutkimusta, joka tähtää tulevaisuuden ennakointiin tai edistää uusien innovaatioiden kehittämistä viestintäteollisuuteen. Lisäksi säätiö tukee toimittajien ja viestinnän alan post doc -tutkijoiden ja professoreiden kansainvälistymistä.

Rahoitus on tarkoitettu ennen kaikkea väitöskirjan jälkeiseen tutkimustyöhön. Suurin osa rahoituksesta maksetaan yliopistojen ja tutkimuslaitosten kautta. Hakijana voi olla yksityishenkilö, työryhmä tai rekisteröity yhteisö. Mikäli kyseessä on työryhmä, tutkimuksen johtaja toimii rahoituksen hakijana. Työryhmän kokoonpano tulee ilmoittaa hakemuksessa ja mukaan täytyy liittää myös kaikkien työryhmän jäsenten ansio- ja julkaisuluettelot.

Säätiö voi lisäksi tukea ei-tieteellisiä kirjallisia teoksia, jotka liittyvät sananvapauteen, Sanoman historiaan tai toimintaan sekä Päivälehden museossa järjestettävään näyttelyyn tai muuhun tapahtumaan. Lisäksi edellytetään, että kirjoittaminen vaatii päätoimista työskentelyä. Pienin myönnettävä kirjastipendi on 6 000 euroa.

Toimittajastipendit ovat haettavissa syksyisin.

SÄÄTIÖ EI RAHOITA 

  • yksittäisiä väitöskirjoja (väitöskirjoja voidaan tukea, mikäli ne ovat osa laajempaa tutkimushanketta).
  • matka- ja elinkustannuksia (näitäkin voidaan tukea, mikäli ne ovat osa laajempaa tutkimushanketta).

Hakuajat

Helsingin Sanomain Säätiön tutkimusrahoitusta voi hakea ympäri vuoden. Säätiön hallitus tekee rahoituspäätökset kaksi kertaa vuodessa.

Hakemusten palautusaikatauluista löytyy tietoa sähköisestä apurahajärjestelmästä.

Kaksivaiheinen apurahahaku

Ensimmäisen vaiheen hakemus on korkeintaan kolmesivuinen ideapaperi, jossa hakija esittelee lyhyesti tutkimussuunnitelman sekä tutkimusryhmän, tutkimusaineistot ja -menetelmät.  Lisäksi ideapaperista tulee käydä ilmi hankkeen kesto ja toteuttamiseen haettava kokonaissumma.

HUOM! Jos hanke toteutetaan yliopistossa, rahoitus maksetaan yliopistolle. Tällöin budjettiin voi lisätä henkilösivukuluja (enintään 40 % palkkakustannuksista) ja yleiskuluja (enintään 20 %, yleiskustannusosuuteen ei lasketa henkilösivukuluja).

Ideapapereiden perusteella säätiö valitsee hankkeet toiseen vaiheeseen. Toisen vaiheen hakemus sisältää yksityiskohtaisen tutkimussuunnitelman, budjetin ja muut keskeiset liitteet.

Vuoden 2024 teemahaku

Puhe siirtyi sotaan – mikä on median rooli? Julkinen keskustelu ja geopoliittiset jännitteet

Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainaan helmikuussa 2022 muutti Suomen turvallisuuspoliittisen tilanteen. Maassa löydettiin nopeasti laaja yksimielisyys Nato-kysymyksessä, ja moniin hallitusohjelmiin kirjatusta Nato-optiosta tuli todellisuutta. Suomi haki ja pääsi puolustusliiton jäseneksi pikavauhdilla.

Venäjän hyökkäyssodan varjossa turvallisuuspoliittista keskustelua on hallinnut yksimielisyyden vaade, mikä on jännitteisessä suhteessa avoimen demokratian periaatteiden kanssa. Geopoliittisten jännitteiden korostuessa sotaretoriikka on yleistynyt, ja yhä useampia yhteiskunnan alueita käsitellään turvallisuuskysymysten kautta.

Helsingin Sanomain Säätiö haluaa selvittää turvallisuuspoliittisen tilanteen muutosten merkityksiä ja seurauksia julkiselle keskustelulle:

Miten media on toiminut uudessa tilanteessa? Mikä on sen rooli ja liikkumavapaus?

Mitä tilanne merkitsee julkiseen keskusteluun osallistuville tutkijoille, asiantuntijoille ja kansalaisille?

Millaista on ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskeva keskustelu Nato-jäsenyyden aikana?

Miten turvallistaminen näkyy muita yhteiskunnan alueita koskevassa julkisessa keskustelussa?

Uhkaako turvallistaminen sanan- ja lehdistönvapautta?

Haku on kaksivaiheinen. Ensimmäisen vaiheen hakemukseen kuuluu korkeintaan kolmesivuinen ideapaperi, jossa esitellään tutkimusryhmä, valittu näkökulma, tutkimusaineistot ja -menetelmät sekä hankkeen toteuttamiseen haettava rahoitus. Hankkeeseen pyydetään sisällyttämään teemaa käsittelevä kansainvälinen seminaari, jonka hakijataho järjestää. Hakemus jätetään sähköisen apurahajärjestelmän kautta.

Ensimmäisen vaiheen haku päättyy maanantaina 6.5.2024 klo 9.00. Säätiön työvaliokunta valitsee ideapapereiden perusteella hankkeet toiseen vaiheeseen. Toiseen vaiheeseen valitut saavat palautetta varsinaisen hakemuksensa tekoon. Rahoituspäätökset tehdään alkusyksystä.

Arviointiperusteet

Hakemuksia arvioidaan mm. seuraavin perustein: innovatiivisuus, uutuusarvo, tutkimussuunnitelman selkeys ja toteuttamiskelpoisuus, merkitys akateemiselle yhteisölle ja medialle sekä ympäröivälle yhteiskunnalle, rahoituksen käyttötapa sekä hakijan ja työryhmän ammattitaito ja resurssit viedä hanke päätökseen. Lisäksi voidaan ottaa huomioon tieteidenvälisyys, kansainvälisyys ja organisaatioiden välinen yhteistyö.

Säätiö voi lähettää hakemuksia arvioitavaksi tieteellisen toimikunnan jäsenille ja muille ulkopuolisille asiantuntijoille.

Helsingin Sanomain Säätiön hallitus ei perustele antamiaan rahoituspäätöksiä eikä julkista hakemuksia arvioineiden asiantuntijoiden nimiä.

Rahoitusta viestinnän alan professoreille

Helsingin Sanomain Säätiö myöntää rahoitusta myös viestinnän alalla toimiville professoreille. Rahoituksella säätiö haluaa tukea professoreiden mahdollisuutta tehdä alansa korkeatasoista tutkimusta vapaana jokapäiväisestä opetus- ja hallintotyöstä.

Rahoitus myönnetään suomalaisissa yliopistoissa työskenteleville vakinaisille professoreille tutkimukseen ja tutkimusta edistäviin tarkoituksiin. Rahoitusta voi hakea professori, jolla on yliopiston sitoumus hallinnosta ja opetuksesta vapauttamisesta. Rahoituskausi on 12 kuukautta. Professori huolehtii itse tarvittavista vakuutuksista (MELA) rahoituskautensa aikana.

Hakijoita kannustetaan erityisesti ulkomailla tehtävään tutkimustyöhön. Säätiöltä voi hakea lisärahoitusta matkakuluihin. Rahoitusta haetaan säätiön sähköisen apurahahakujärjestelmän kautta. Rahoitusta voi hakea läpi vuoden.

Hakulomakkeen liitteiksi tarvitaan professorin ansioluettelo, työsuunnitelma ja yliopiston sitoutuminen järjestelyyn. Mikäli tutkimus tehdään ulkomailla, liitteenä tulee olla myös vastaanottavan yliopiston vahvistuskirje.

Post doc -rahoitusta ulkomaisiin yliopistoihin

Helsingin Sanomain Säätiö rahoittaa post doc -hankkeita, jotka laajasti ottaen liittyvät viestintäteollisuuteen. Hakija voi itse sopia tutkijapaikastaan vapaasti yliopiston kanssa. Rahoitusta haetaan säätiöltä sähköisellä hakulomakkeella.

Hakemuksen liitteeksi tarvitaan ansioluettelo, tutkimussuunnitelma ja vastaanottavan yliopiston vahvistuskirje. Post doc -rahoitusta myönnetään 1–3 vuodeksi.

Tutkimustietovaranto

Tutkimustietovaranto kerää ja jakaa tietoa Suomessa tehtävästä tieteellisestä tutkimuksesta. Helsingin Sanomain Säätiö toimittaa tietovarantoon yhteenvetotietoja tekemistään rahoituspäätöksistä.

Yhteenvetotiedot toimitetaan vain, mikäli hakija on antanut luvan niiden toimittamiseen. Lupa pyydetään hakemuslomakkeessa.

Tiedot julkaistaan avoimessa verkkoportaalissa osoitteessa  https://www.tiedejatutkimus.fi.

Tutkimustietovarannon toteutuksesta vastaa Opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta CSC-Tieteen tietotekniikan keskus yhteistyössä korkeakoulujen, muiden tutkimusorganisaatioiden ja tutkimusrahoittajien kanssa.

Avoin tiede

Helsingin Sanomain Säätiö suosittelee, että sen rahoittamien tutkimusten yhteydessä  mahdollisesti kerätyt aineistot arkistoidaan jatkokäyttöä varten esimerkiksi Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon. Tavoitteena on, että tutkimuksen tuottamat ja hyödyntämät julkaisut, tiedot ja aineistot, niiden metatiedot sekä käytetyt menetelmät ovat helposti saatavilla jatkokäyttöä varten.

Tieteen avoimuutta tulee edistää tutkimuseettisiä periaatteita noudattaen ja oikeudellista toimintaympäristöä kunnioittaen.

Lisää aiheesta:

Avoimen tieteen ja tutkimuksen tiekartta

Avoin tiede

Eettiset periaatteet

Säätiö kehottaa tutkimusrahoituksen saajia noudattamaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ja tiedeyhteisön yhdessä laatimia eettisiä ohjeita sekä tutkimusorganisaatioiden omia eettisiä periaatteita.