Tutkimusrahoitus

Säätiö myöntää rahoitusta pääasiassa viestintäalan tutkimukseen ja sananvapauden edistämiseen liittyvään tutkimukseen. Erityisesti säätiö tukee tutkimusta, joka tähtää tulevaisuuden ennakointiin tai edistää uusien innovaatioiden kehittämistä viestintäteollisuuteen.

Tutkimuksen lisäksi säätiö voi tukea muita hankkeita, jotka sopivat säätiön tarkoitukseen. Hankkeiden tulee edistää sananvapautta tai vahvistaa journalismia teknologisten, taloudellisten ja yhteiskunnallisten haasteiden keskellä.

Hakemuksia arvioidaan mm. seuraavin perustein: tutkimus- tai hankesuunnitelman uutuusarvo, innovatiivisuus, selkeys ja toteuttamiskelpoisuus, merkitys akateemiselle yhteisölle, medialle ja yhteiskunnalle, rahoituksen käyttötapa sekä hakijan ja työryhmän ammattitaito ja resurssit viedä hanke päätökseen. Lisäksi voidaan ottaa huomioon tieteidenvälisyys, kansainvälisyys ja organisaatioiden välinen yhteistyö.

Rahoitus on tarkoitettu ennen kaikkea väitöskirjan jälkeiseen tutkimustyöhön. Suurin osa rahoituksesta maksetaan yliopistojen ja tutkimuslaitosten kautta. Näin rahoituksen saaja on työsuhteessa, ja hänelle maksetaan siihen kuuluvat sosiaalietuudet.

Lisäksi säätiö tukee viestinnän alan post doc -tutkijoiden ja professoreiden kansainvälistymistä myöntämällä rahoitusta ulkomailla tehtävää tutkimusta varten. Post doc -apurahoja voidaan myöntää enintään kahdeksi vuodeksi.

Säätiön rahoitusta voi hakea myös kirja-, julkaisu- ja kulttuurihankkeisiin, jotka liittyvät sananvapauteen, Sanoman historiaan tai toimintaan sekä Median museo ja arkisto Merkissä järjestettävään näyttelyyn tai tapahtumaan.

Jos tukea haetaan kirjaan, kirjoittamisen tulee olla päätoimista. Pienin myönnettävä kirjastipendi on 6 000 euroa.

SÄÄTIÖ EI RAHOITA 

• yksittäisiä väitöskirjoja (väitöskirjoja voidaan tukea, mikäli ne ovat osa laajempaa tutkimushanketta).
• matka- ja elinkustannuksia (näitäkin voidaan tukea, mikäli ne ovat osa laajempaa tutkimushanketta).

Hakuajat

Rahoitusta voi hakea yleensä kahdesti vuodessa. Hakuajat ovat huhtikuussa ja lokakuussa, ja päätökset tehdään syyskuussa ja maaliskuussa.

Hakemusten palautusaikatauluista löytyy tietoa sähköisestä apurahajärjestelmästä.

Kaksivaiheinen apurahahaku

Säätiön hakuprosessi on kaksivaiheinen.

Ensimmäisen vaiheen hakemus on korkeintaan kolmisivuinen ideapaperi, jossa hakija esittelee lyhyesti tutkimusongelman, tutkimusryhmän, tutkimusaineistot ja -menetelmät, tutkimuksen budjetin sekä tutkimuksen aiotun tieteellisen ja/tai yhteiskunnallisen vaikuttavuuden.

Jos kyse on muusta kuin tieteellisestä tutkimushankkeesta, korkeintaan kolmisivuisen ideapaperin täytyy sisältää hankkeen tavoite, tieto tekijästä tai työryhmästä, hankesuunnitelma, budjettiarvio ja arvio vaikuttavuudesta.

Hakijana voi olla yksityishenkilö, työryhmä tai yliopisto. Mikäli kyseessä on työryhmä, tutkimuksen johtaja toimii rahoituksen hakijana.

HUOM! Jos hanke toteutetaan yliopistossa, rahoitus maksetaan yliopistolle. Tällöin budjettiin voi lisätä henkilösivukuluja (enintään 40 % palkkakustannuksista) ja yleiskuluja (enintään 20 %, yleiskustannusosuuteen ei lasketa henkilösivukuluja).

Ideapapereiden perusteella säätiö valitsee hankkeet toiseen vaiheeseen. Toisen vaiheen hakemus sisältää yksityiskohtaisen tutkimussuunnitelman, budjetin ja muut keskeiset liitteet.

Yleensä haku on avoin, mutta joskus säätiö pyytää hakemuksia tietystä teemasta.

Arviointiperusteet

Hakemuksia arvioidaan mm. seuraavin perustein: innovatiivisuus, uutuusarvo, tutkimussuunnitelman selkeys ja toteuttamiskelpoisuus, merkitys akateemiselle yhteisölle ja medialle sekä ympäröivälle yhteiskunnalle, rahoituksen käyttötapa sekä hakijan ja työryhmän ammattitaito ja resurssit viedä hanke päätökseen. Lisäksi voidaan ottaa huomioon tieteidenvälisyys, kansainvälisyys ja organisaatioiden välinen yhteistyö.

Säätiö voi lähettää hakemuksia arvioitavaksi tieteellisen toimikunnan jäsenille ja muille ulkopuolisille asiantuntijoille.

Helsingin Sanomain Säätiön hallitus ei perustele antamiaan rahoituspäätöksiä eikä julkista hakemuksia arvioineiden asiantuntijoiden nimiä.

Rahoitusta viestinnän alan professoreille

Helsingin Sanomain Säätiö myöntää rahoitusta myös viestinnän alalla toimiville professoreille. Rahoituksella säätiö haluaa tukea professoreiden mahdollisuutta tehdä alansa korkeatasoista tutkimusta vapaana jokapäiväisestä opetus- ja hallintotyöstä.

Rahoitus myönnetään suomalaisissa yliopistoissa työskenteleville vakinaisille professoreille tutkimukseen ja tutkimusta edistäviin tarkoituksiin. Rahoitusta voi hakea professori, jolla on yliopiston sitoumus hallinnosta ja opetuksesta vapauttamisesta. Rahoituskausi on 12 kuukautta. Professori huolehtii itse tarvittavista vakuutuksista (MELA) rahoituskautensa aikana.

Hakijoita kannustetaan erityisesti ulkomailla tehtävään tutkimustyöhön. Säätiöltä voi hakea lisärahoitusta matkakuluihin. Rahoitusta haetaan säätiön sähköisen apurahahakujärjestelmän kautta. Rahoitusta voi hakea läpi vuoden.

Hakulomakkeen liitteiksi tarvitaan professorin ansioluettelo, työsuunnitelma ja yliopiston sitoutuminen järjestelyyn. Mikäli tutkimus tehdään ulkomailla, liitteenä tulee olla myös vastaanottavan yliopiston vahvistuskirje.

Post doc -rahoitusta ulkomaisiin yliopistoihin

Helsingin Sanomain Säätiö rahoittaa post doc -hankkeita, jotka laajasti ottaen liittyvät viestintäteollisuuteen. Hakija voi itse sopia tutkijapaikastaan vapaasti yliopiston kanssa. Rahoitusta haetaan säätiöltä sähköisellä hakulomakkeella.

Hakemuksen liitteeksi tarvitaan ansioluettelo, tutkimussuunnitelma ja vastaanottavan yliopiston vahvistuskirje. Post doc -rahoitusta myönnetään 1–3 vuodeksi.

Tutkimustietovaranto

Tutkimustietovaranto kerää ja jakaa tietoa Suomessa tehtävästä tieteellisestä tutkimuksesta. Helsingin Sanomain Säätiö toimittaa tietovarantoon yhteenvetotietoja tekemistään rahoituspäätöksistä.

Yhteenvetotiedot toimitetaan vain, mikäli hakija on antanut luvan niiden toimittamiseen. Lupa pyydetään hakemuslomakkeessa.

Tiedot julkaistaan avoimessa verkkoportaalissa osoitteessa  https://www.tiedejatutkimus.fi.

Tutkimustietovarannon toteutuksesta vastaa Opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta CSC-Tieteen tietotekniikan keskus yhteistyössä korkeakoulujen, muiden tutkimusorganisaatioiden ja tutkimusrahoittajien kanssa.