Huhtikuun viimeisellä viikolla Päivälehden museossa esiteltiin kahden säätiöltä rahoituksen saaneen tutkimushankkeen tuloksia.
Mä lehden luin
Tampereen yliopistoon kuuluvan journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskus Cometin tutkimushanke Painettua vai digitaalista? Käyttöliittymän merkitys sanomalehtien lukemisen tavoissa ja lukemisvalinnoissa sai säätiöltä 62 000 euron rahoituksen keväällä 2021. Tutkimuksessa tarkasteltiin sanomalehden lukemista kahden maakuntalehden, Hämeen Sanomien ja Karjalaisen, lukijoiden näkökulmasta. Tarkastelussa oli sanomalehti sen kolmella eri alustalla: paperilehtenä, digitaalisena näköislehtenä ja verkkolehtenä.
Hankkeen tutkimustuloksia ja sen pohjalta julkaistua Mä lehden luin -kirjaa esittelivät 25. huhtikuuta apulaisprofessori Heikki Heikkilä, dosentti Heikki Hellman ja tutkija Liisa Ovaska. Tutkijaryhmä totesi, että se mitä lehden lukijoiden puolella tapahtuu, on 2020-luvun dataistumisen aikana tulossa kaiken aikaa tärkeämmäksi. Lehden eri käyttöliittymät eroavat käyttötavoiltaan, ja myös lukijoilla keskenään on hyvin erilaisia tapoja lukea uutisia.
Paneelissa sanomalehden tulevaisuutta pohtivat Heikki Hellmanin johdolla Hämeen Sanomien päätoimittaja Tuulia Viitanen, Karjalaisen päätoimittaja Pasi Koivumaa, Helsingin Sanomien päätoimittaja Laura Saarikoski ja Medialiiton toimitusjohtaja Jukka Holmberg. Panelistit korostivat, että median tilasta olisi käytävä yhteiskunnallista keskustelua, jos halutaan että alue-, paikallis- ja maakuntalehdet edelleen ilmestyvät. Lukijoiden vahva tunneside lehteen näkyy esimerkiksi siinä, kuinka voimakkaasti lehtien ilmestymispäivien vähentymiseen on reagoitu. Digiaika puolestaan on muokannut myös paperilehden sisältöä: juttuja ei enää ajatella pelkkänä tekstinä vaan monimediallisena kokemuksena. Laura Saarikosken mukaan perinteisestä printistä on tullut ”häiriötön rauhan satama”, jota myös nuoret mielellään tilaavat. On lehden alusta loppujen lopuksi mikä tahansa, laadukkaalle journalismille on yhä kysyntää, panelistit tiivistivät.
Journalistin työ muuttuu
Journalismin nykytilaa selviteltiin Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitoksen tutkimushankkeessa Journalismin tila muuttuvassa mediamaisemassa, joka sai 98 000 euron rahoituksen vuonna 2020. Hankkeessa tarkasteltiin yli 400 suomalaistoimittajan käsityksiä journalismin riski- ja epävarmuustekijöistä. Tutkimus on osa kansainvälistä Worlds of Journalism -projektia, jossa on mukana yli 120 maata. Säätiö rahoitti hankkeen aikaisempaa vaihetta vuonna 2012.
Hanketta vetänyt professori Mikko Villi sekä tutkijat Reeta Pöyhtäri ja Jari Väliverronen totesivat 26. huhtikuuta pidetyssä seminaarissa, että monet journalistien näkemyksistä ovat pysyneet varsin vakaina 2010-luvun mediamuutoksista huolimatta. Kasvaneet taloudelliset vaatimukset ja paineet sekä journalisteihin kohdistuva epäkunnioittava käytös ja häirintä heijastuvat kuitenkin sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin. Tutkijat toivoivat, että mediataloissa käytäisiin näistä aiheista laajempaa keskustelua.
Kansainvälistä Worlds of Journalism -hanketta johtava professori Thomas Hanitzsch Ludwig-Maximilians-Universitätistä piti suomalaisjournalistien tilannetta suhteellisen hyvänä. Journalistin ammattia pidetään yleensä turvallisena, tosin esimerkiksi nettikiusaamiseen on kiinnitettävä enemmän huomiota, Hanitzsch painotti.
Journalismin ja journalistien kipupisteistä keskustelivat paneelissa Suomen freelance-journalistien puheenjohtaja Maria Markus, Paikallislehtien päätoimittajayhdistyksen puheenjohtaja ja Rantalakeus-lehden päätoimittaja Sauli Pahkasalo, Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Pettersson sekä Helsingin Sanomien feature-toimituksen tuottaja Susanne Salmi. Panelistit pohtivat muun muassa journalistien objektiivisuutta. Jos jokin asia on yhteiskunnassa riittävän laajasti hyväksytty, kuten Suomen tuore Nato-jäsenyys, myös toimittajat voivat nykyään vapaasti liputtaa asian puolesta, Maria Pettersson totesi.
Päivälehden museo on perusnäyttelyuudistuksen vuoksi suljettu 4. toukokuuta alkaen noin kuuden kuukauden ajan, joten säätiön seuraavat tutkijaseminaarit pidetään museon uudistetuissa tiloissa.
Teksti: Kirsi Kolari
Kuvat: Ida Pimenoff
