Kategoria: Ajankohtaista
Teksti: Kirsi Kolari
Kuvat ja videot: Ida Pimenoff
Kevään viimeisessä MediaMaanantaissa 14.5. keskusteltiin koulumaailman keskeisistä kysymyksistä: Vaikuttaako media kouluvalintoihin? Kiristyykö kilpailu opiskelupaikoista? Voiko arviointi olla tasapuolista? Mitä hyötyä lähikoulusta?
Helsingin Sanomien toimittaja Marjukka Liiten on työssään paneutunut koulumaailman ajankohtaisiin kysymyksiin. Liitenin mukaan yliopistojen pääsykoeuudistuksen myötä koulukohtainen arviointi on yhä tärkeämpää. Koulun valinta ja koulujen välinen kilpailu siirtyy yhä alemmille kouluasteille: enää ei perheissä niinkään mietitä, mikä on hyvä lukio, vaan mikä on hyvä peruskoulu.
Koululaitoksen historiaa tutkinut Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan dosentti Jari Salminen totesi, että koulun kehittämisessä ei ole jaksettu kiinnittää huomiota arviointiin, jolla oppilaat erotetaan jatkokoulutuspaikkoihin. Salminen mainitsi 1980-luvulle asti käytössä olleen koulujen tarkastusjärjestelmän, joka auttoi arvioinnin suunnittelua. Nykykoulussa vastaavia yhdenmukaisuutta luovia mekanismeja ei ole. Tätä Salminen pitää haitallisena vanhempien oikeusturvan ja lasten tulevaisuuden kannalta.
Yliopistonlehtori Venla Bernelius on tutkinut kouluvalintoja kaupunkimaantieteen näkökulmasta. Bernelius kertoi, että perhetaustan vaikutus oppimistuloksiin on vahvistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Perinteisesti ja kansallisesti huono-osaisuuden periferiana on pidetty Itä- ja Pohjois-Suomea. Nykyään koulutuspoliittinen hätä kohdistuu kuitenkin etenkin pääkaupunkiseudulle, jossa huono-osaisia, koulutuksellisia ”mustia aukkoja” ei ehkä vielä tunnisteta.
Suomen Kuntaliiton lukiokoulutuksen erityisasiantuntija Kyösti Värri painotti, että media tekee arvokasta työtä kaivaessaan esiin yhteiskunnallisesti merkittäviä tietoja. Näin ollen lukiolistat ovat tärkeä osa vapaata yhteiskuntaa. Niiden taustalla olevista tekijöistä kaivataan kuitenkin yhä lisää tutkimusta. Haastavana Värri pitää lukiokoulutuksen kannalta ennen kaikkea sitä, kuinka laadukkaasta koulutuksesta pystytään huolehtimaan niin suurten kaupunkiseutujen kuin taajamien ulkopuolella sijaitsevissa lukioissa.
Keskustelussa pohdittiin muun muassa nykyisen ylioppilastutkinnon tarpeellisuutta. Yhteismitallista, lukioiden toimintaa yhdenmukaistavaa koetta pidettiin yhä tärkeänä, tosin kokeesta ei saa tehdä liian tärkeää eikä liian stressaavaa.
