Apurahat ja palkinnot

Kuva: Ida Pimenoff

Säätiössä käsiteltiin vuoden 2023 aikana 33 rahoitushakemusta, yhteissummaltaan 4 104 929 euroa. Tutkimusrahoitusta myönnettiin yhteensä 660 000 euroa (2022: 1 708 000 euroa) ja stipendejä 558 768 euroa (341 775 euroa), yhteensä 1 218 768 euroa (2 049 775 euroa). Tuettuja hankkeita oli yhteensä kuusi (14), joista stipendit on määritelty yhdeksi hankkeeksi. Rahoituksen peruutuksia ja palautuksia oli 117 886 euroa (7 173 euroa). Tuloslaskelmaan tilikaudella kuluksi kirjattuihin stipendeihin sisältyy lukukausimaksuja ja valuuttakurssieroja.

Myönteisen rahoituspäätöksen saaneille asiasta ilmoitettiin henkilökohtaisesti, kielteisen päätöksen saaneille sähköisen apurahajärjestelmän kautta. Rahoituksensaajat julkaistaan säätiön verkkosivuilla. Verkkosivuilla julkaistaan myös rahoituksensaajien tutkimusprojektien loppuraportit.

Helsingin Sanomain Säätiön toimintansa (2006−2023) aikana myöntämän tutkimus- ja muun rahoituksen yhteissumma on 49 430 773 euroa. Toiminnan aikana rahoitusta on peruttu yhteensä 1 357 746 euroa.

Säätiön rahoitushaku on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa hakijoita pyydetään jättämään korkeintaan kolmesivuinen ideapaperi, jossa hakija esittelee lyhyesti tutkimussuunnitelman, tutkimuksessa käytettävät metodit, tutkimusryhmän ja alustavan budjetin. Työvaliokunta valitsee ideapapereista lupaavimmat toiseen vaiheeseen. Toisen vaiheen hakemus sisältää yksityiskohtaisen tutkimussuunnitelman, budjetin ja muut keskeiset liitteet.

Säätiön hallitus tekee rahoituspäätöksiä kaksi kertaa vuodessa.

Suunnattu haku: Tekoäly ja journalismi

Säätiö järjestää kerran vuodessa suunnatun haun. Vuoden 2023 teemahaun aiheena oli journalismin ja tekoälyn suhde. Hakijoilta toivottiin tutkimushankkeita, joissa tarkasteltaisiin tekoälyn ja demokratian, tekoälyn ja etiikan, tekoälyn ja laatujournalismin tai tekoälyn ja mediakasvatuksen suhdetta sekä tekoälyn vaikutusta toimitustyön resursseihin.

Päivälehden museossa järjestettiin 22.3.2023 teemahakua käsittelevä seminaari. Seminaarissa puhujina olivat aihepiiriä tutkineet professori Kaarina Nikunen ja professori Minna Ruckenstein sekä aihetta käytännön näkökulmasta tarkastellut Helsingin Sanomien journalistisen kehityksen johtaja Esa Mäkinen.

Haun ensimmäiseen vaiheeseen jätettiin kahdeksan ideapaperia. Työvaliokunta päätti pyytää varsinaisen hakemuksen neljästä hankkeesta. Jatkoon valitut saivat henkilökohtaista palautetta ja tukea toisen vaiheen hakemuksen tekoon. Syyskuussa hallitus myönsi rahoituksen kahdelle hankkeelle, yhteissummaltaan 300 000 euroa:

Tampereen yliopisto, professori Thomas Olsson: AIdience – Mitä tekoälyn tulo yleisön käyttöön merkitsee journalismille ja sen tulevaisuudelle?, 150 000 euroa

Helsingin yliopisto, Svenska Social- och kommunalhögskolan, professori Jaana Hujanen: Tekoäly journalismissa: visioista käytäntöihin, 150 000 euroa

Muu tutkimusrahoitus

Muuta tutkimusrahoitusta myönnettiin kolmelle hankkeelle, yhteensä 360 000 euroa.

Apulaisprofessori Turo Uskalin johtama Sodan sumusta: Suomalaisten sotakirjeenvaihtajien, -kuvaajien ja heidän avustajiensa työ Venäjän-Ukrainan sodassa 2014–2024 -hanke sai 160 000 euron rahoituksen.

Toinen 160 000 euron rahoitus myönnettiin dosentti Arja Turusen johtamalle hankkeelle Naisten asialla. Yhteiskunnan muutos ja feminismi suomalaisissa naistenlehdissä 1960–1970-luvuilla.

Molemmat tutkimukset toteutetaan Jyväskylän yliopistossa.

Lisäksi sarjakuvaneuvos Juhani Tolvanen sai 40 000 euroa Sata vuotta Sanomain sarjakuvia -hankkeeseen.

Sananvapaushankkeet

Säätiö jatkoi yhteistyötä Kansainvälisen lehdistöinstituutin (IPl) kanssa. Vuoden 2023 aikana yksi suomalaisopiskelija työskenteli puolen vuoden ajan säätiön tuella IPI:n pääkonttorissa Itävallan Wienissä. Työharjoittelun tarkoituksena on tarjota nuorille viestintäalan opiskelijoille mahdollisuus perehtyä eri maiden lehdistönvapaustilanteeseen. Vuodesta 2017 alkaneen yhteistyön aikana yhteensä yksitoista suomalaisopiskelijaa on työskennellyt IPI:ssä. Yhteistyösopimus on voimassa kesään 2026 asti.

Lisäksi säätiö järjesti marraskuussa yhdessä IPI:n Suomen ryhmän kanssa lehdistönvapausillan juuri avatussa Merkissä. Illan aiheena oli sosiaalisen median ja journalismin suhde: millaisia linjauksia toimituksissa on tehty ja miten linjaukset vaikuttavat sananvapauteen. Tapahtuman puhujina olivat mm. BBC:n eettisten standardien johtaja David Jordan ja Helsingin Sanomien toimituspäällikkö Jussi Pullinen sekä Julkisen sanan neuvostosta valmistelija Laura Juntunen ja puheenjohtaja Eero Hyvönen.

Kilpailut ja palkinnot

Alkuvuodesta järjestettiin Uutisraivaaja-innovaatiokilpailu. Seitsemättä kertaa järjestettyyn kilpailuun ehdotettiin kaikkiaan 23 projektia.

Toukokuussa hankerahoitus päätettiin myöntää neljälle projektille, yhteissummaltaan 185 100 euroa. Palkituista projekteista kolme käsitteli paikallisjournalismin kehittämistä ja yksi tarkasteli tekoälyn ja journalismin suhdetta.

Rahoitus myönnettiin seuraaville projekteille:

Kaksi maailmaa -työryhmä, 35 100 euroa
Projektissa opiskelijat vertaavat toimittajien ja tekoälyn tekemiä juttuja ajankohtaisesta maahanmuuttoteemasta. Hankkeessa pohditaan mm. lähdekritiikkiä.

Demokraattinen toimitus, Rare ry, 50 000 euroa
Hanke osallistaa kuluttajat juttujen tuotantoprosessiin sosiaalisen median teknologioiden avulla.

Uutisia läheltä tutkitusti – Rohee TikTok, katulehti Rohee, 50 000 euroa
Sosiaalisen median sisältöjä pirkanmaalaisia puhuttavista aiheista. Hankkeessa painottuu paikallis- ja kansalaisjournalismi.

Paikallisverkkomedia Itä-Helsinki, Itä-Helsinki Media Oy, 50 000 euroa
Säännöllisen paikallispodcastin luominen ja verkkojulkaisemisen kehittäminen

Säätiön, Suomen Punaisen Ristin, Viestintä ja kehitys -säätiö Vikesin ja Journalistiliiton perustama Kehitysjournalismin palkinto jaettiin kolmannen kerran. Kilpailun teemana oli naiset, tytöt ja tasa-arvo. 3 000 euron suuruinen palkinto myönnettiin afganistanilaisten ja suomalaisten journalistien yhteistyönä tuotetulle Afgaaninaisen katse -blogikokonaisuudelle.

Syksyllä jaettiin toista kertaa Ilkka Malmberg -palkinto. Säätiö perusti palkinnon vuonna 2021. Palkinnon tarkoituksena on kannustaa hyvään ja asioihin perehtyvään kirjoittamiseen.

Säätiö sai ehdotuksia palkinnon saajasta 24 henkilöltä. Palkinto myönnettiin Helsingin Sanomien toimittajalle Niclas Storåsille. Palkintosumma on 15 000 euroa.

Myönnetyt apurahat vuonna 2023

Jyväskylän yliopisto, kieli- ja viestintätieteiden laitos, apulaisprofessori Turo Uskali

Jyväskylän yliopisto, musiikin, kulttuurin ja taiteen tutkimuksen laitos, tutkija, dosentti Arja Turunen

Helsingin yliopisto, Svenska Social- och kommunalhögskolan, professori Jaana Hujanen

Sarjakuvaneuvos Juhani Tolvanen