Kuva: Ida Pimenoff

Päivälehden museossa kuultiin 5. lokakuuta 2022 Helsingin Sanomain Säätiön rahoittaman Media Work 2030 -hankkeen tuloksia. Kolmen vuoden hankkeessa on tarkasteltu digitalisoituvaa mediatyötä suomalaisissa mediayrityksissä. Tutkimuksessa on korostunut monitieteinen näkökulma: viestintätutkimuksen, yhteiskuntapolitiikan, sosiologian, psykologian ja aivotutkimuksenkin menetelmiä yhdistänyttä tutkimusta on tehty kieli- ja viestintätieteiden ja psykologian laitoksilla Jyväskylän yliopistossa sekä Työelämäntutkimuskeskuksessa Tampereella.

Helsingin Sanomain Säätiö myönsi hankkeelle 240 000 euron suuruisen apurahan keväällä 2019.

Mikko Villi.

Hankkeen vetäjänä on toiminut Jyväskylän yliopiston professori Mikko Villi. Kuten Villi tiivisti, digitalisaatio ei ole haaste vain organisaatiolle, vaan myös yksilöille. Samaa korostivat myös Tampereen yliopiston tutkijat Mia Tammelin ja Anne Parkatti, jotka ovat tarkastelleet digitalisoituvaa mediatyötä niin työmarkkinajärjestöjen kuin työntekijöidenkin näkökulmasta. Tammelinin ja Parkatin lisäksi tutkijana on ollut Tiina Saari.

Mia Tammelin.
Anne Parkatti.

Media-alalla työskentelevien suhtautumista alan työympäristön muutoksiin ovat työpsykologian näkökulmasta tutkineet Johanna Rantanen ja Taru Feldt Jyväskylän yliopistosta. Tiina Parviainen niin ikään Jyväskylän yliopistosta on selvittänyt mediatyön digitalisaation vaikutuksia aivotutkimuksen näkökulmasta.

Johanna Rantasen ja Taru Feldtin tutkimustuloksia.
Tiina Parviainen.

Etäyhteydellä seminaariin osallistunut Amsterdamin yliopiston professori Mark Deuze käsitteli puheenvuorossaan media-alan työntekijöiden henkistä hyvinvointia.

Helsingin Sanomien journalistisen kehityksen johtaja Esa Mäkinen totesi kommenttipuheenvuorossaan, että työhyvinvointiin liittyvien asioiden tärkeys on lehdessä hyvin tunnistettu. Mäkisen mukaan Helsingin Sanomissa pohditaan viikoittain, mitä konkreettista asioiden parantamiseksi voidaan tehdä. Hän myös totesi, että viimeisen kahden vuoden aikana työskentely media-alalla on muuttunut nopeammin kuin edellisen 20 vuoden aikana yhteensä. Syynä muutokseen on ollut sopeutuminen ensin koronaan ja nyt koronan jälkeiseen aikaan.

Mark Deuze ja Esa Mäkinen.

Lisätietoa hankkeesta

Kuvat: Ida Pimenoff