Juhlavuosi pandemian varjossa

Vuosi 2020 alkoi innostuneissa tunnelmissa: “iloisen 20-luvun” ensimmäiseksi vuodeksi oli suunnitteilla monia hankkeita ja paljon tapahtumia. Heti tammikuussa säätiö käynnisti suunnatun haun, jolla halusimme kannustaa tutkijoita, toimittajia ja viestijöitä yhteishankkeisiin ja pohtimaan 2010-luvulla radikaalisti muuttunutta mediamaisemaa: toimittajien määrän vähenemistä ja vastaavasti vaikuttajaviestinnän ammattilaisten määrän huimaa kasvua, digitalisaatiota ja mediankulutuksen muutoksia. Miten nämä muutokset vaikuttavat tekijöihin, yleisöön ja yhteiskuntaan laajemmin?

Helmikuussa säätiö kertoi uudesta Tiedettä suomeksi -palkinnosta ja pyysi ehdotuksia palkittavista. Kansainvälisyys ja monipuolinen kielitaito ovat erittäin tärkeitä niin tutkijoille kuin muillekin kansalaisille. Samalla on kuitenkin pidettävä huolta elävästä ja rikkaasta suomen kielestä. Palkinnon tarkoituksena on kiinnittää huomiota suomen asemaan tieteen kielenä – haluamme tukea viestinnän alalla tehtävää suomenkielistä tieteellistä julkaisemista ja nostaa sen arvostusta. Joka toinen vuosi jaettavan palkinnon suuruudeksi päätettiin 25 000 euroa.

Tutkijayhteisöltä tuli runsaasti kiitosta palkinnon perustamisesta. Ehdotuksiakin tuli kaikkiaan 32. Koska palkinto jaettiin ensimmäistä kertaa, halusimme tukea erilaisia julkaisuja ja siten rohkaista vastedeskin ehdottamaan erityyppisiä ehdokkaita. Suurin palkintosumma, 15 000 euroa, myönnettiin Media & viestintä -verkkojulkaisulle uraauurtavasta työstä suomenkielisenä julkaisijana. Lisäksi myönnettiin kaksi 5 000 euron palkintoa tietokirjan kirjoittajille. Riku Neuvonen palkittiin Sananvapauden historia Suomessa -kirjasta, Minna Horowitz, Hannu Nieminen ja työryhmä teoksesta Viestintä kuuluu kaikille. Kansalaisten viestinnälliset oikeudet ja mahdollisuudet Suomessa.

Vuosi 2020 oli Helsingin Sanomain Säätiölle juhlavuosi. Päivälehden arkistosäätiön ja Helsingin Sanomain 100-vuotissäätiön yhdistymisestä syntynyt säätiö täytti 15 vuotta. Noina vuosina olimme jakaneet viestinnän tutkimukseen ja muihin hankkeisiin 42 miljoonaa euroa, 150 suomalaistoimittajaa oli päässyt opiskelemaan ulkomaille stipendiemme turvin, Päivälehden museossa järjestettyihin näyttelyihin oli ehtinyt tutustua yli 600 000 vierasta ja Päivälehden arkisto oli palvellut tuhansia tutkijoita. Oli siis monta hyvää syytä valmistautua suuriin juhliin.

Mutta sitten koitti maaliskuu. Alkuvuodesta alkanut koronapandemia paheni, ja Suomessa astui voimaan valmiuslaki. Säätiölle tämä merkitsi Päivälehden arkiston ja museon sulkemista, henkilökunnalle etätöitä ja etätapaamisia. Oli peruttava kaikki suunnitellut seminaarit ja tapahtumat, näyttelyiden avajaiset ja Päivälehden arkiston 30-vuotisjuhlat – ja myös säätiön 15-vuotisjuhlat. Ulkomailla opiskelevat toimittajastipendiaatit palasivat yksi toisensa jälkeen Suomeen etäopiskeluun. Maailmalle lähtöä suunnitelleiden stipendiaattiemme kursseja peruttiin, tai sovimme heidän kanssaan, että lähtö ja opinnot siirretään vuodella eteenpäin. Apurahanhakijoita kannustimme tekemään tutkimushankkeita koronavirusuutisoinnista, korona-ajan viranomaisviestinnästä ja poikkeuksellisen tilanteen vaikutuksista toimittajantyöhön. Lyhyesti sanoen: elimme poikkeusaikaa.

Kesän koittaessa tilanne näytti jo valoisammalta. Toivotimme asiakkaat tervetulleiksi arkistoon ja museoon ja teimme töitä lähes entiseen tapaan.

Tammikuussa julistettu kaksivaiheinen suunnattu haku oli poikinut hienoja, erilaisia tutkimushankkeita viestinnän ja journalismin suhteesta. Syyskuussa hallitus myönsi yhteensä puolen miljoonan euron rahoituksen viidelle hankkeelle.

Syyskuussa julistimme myös toimittajastipendihaun lukuvuodeksi 2021–2022. Pandemian vuoksi hakukohteita oli aiempia vuosia vähemmän, mikä vähensi myös hakijamäärää.

Lisäksi säätiö päätti käynnistää Uutisraivaaja-kilpailun, nyt kuudennen kerran. Uudistimme kilpailua siten, että tällä kierroksella tuemme yhteiskunnallisesti merkittäviä ja ajankohtaisia journalistisia projekteja. Niiden tulee soveltaa uusia teknologioita, kuten esimerkiksi tekoälyä, rikastettua tai virtuaalista todellisuutta tai käyttää innovatiivisia visualisointeja. Projektien toteuttamiseen varattiin kaikkiaan 250 000 euroa. Enimmäissumma yhdelle projektille on 30 000 euroa, joten nyt voimme rahoittaa entistä useampia hankkeita. Aiempien kertojen tapaan kilpailun tavoite on uudistaa journalismia ja tiedonvälitystä sekä löytää uusia tapoja tehdä journalismia.

Syksyllä myös säätiön hallitus pystyi pitämään keväältä siirretyn strategiapäivän sekä viettämään hallituksen jättäneen puheenjohtajan Kaius Niemen läksiäisiä. Säätiön sääntöjen mukaan hallituksen jäsenen enimmäistoimikausi on yhdeksän vuotta, ja tuo aika tuli Kaius Niemelle täyteen vuonna 2020. Strategiapäivää ja iloisia läksiäisiä vietettiin uudeksi puheenjohtajaksi valitun Antero Mukan johdolla. Hetken tuntui, että elämä oli taas kuten ennen: istuimme saman pöydän ääressä (tietysti turvavälein, mutta istuimmepa kuitenkin!) ja saatoimme keskustella kasvokkain, muistella menneitä, pitää hetken hauskaa.

Strategiapäivän aikana hallitus keskusteli perusteellisesti säätiön tehtävästä ja päivitti strategian vuoteen 2025 asti. Jatkamme työtä suomalaisen laatujournalismin ja sananvapauden puolesta tukemalla alan tieteellistä tutkimusta ja toimittajien jatko- ja täydennyskoulutusta. Toimimme medialukutaidon vahvistamiseksi, kannustamme suomalaisia lukuharrastuksen pariin ja pyrimme lähentämään tutkijoita ja media-alan toimijoita. Kartutamme aineistojamme ja tarjoamme niitä aktiivisesti tutkijoiden käyttöön. Toimimme sen puolesta, että tutkijat saavat yhä enemmän ja helpommin media-aineistoja tutkittavakseen mahdollisimman monesta lähteestä.

Visiomme on, että vuonna 2025 säätiömme kolme toimintamuotoa – apurahat, arkisto ja museo – toimivat yhtenä yksikkönä palvellen suomalaista mediaa, tutkijoita ja kaikkia median historiasta, nykypäivästä ja tulevaisuudesta kiinnostuneita kansalaisia.

Teksti:
Ulla Koski
Yliasiamies

Kuva:
Ida Pimenoff