Katseet historiaan ja tulevaisuuteen

Kuva: Matilda Gronow

Säätiö muisti 130-vuotista Helsingin Sanomia ja tuki uuden sukupolven mediaa RAREa.

Helsingin Sanomain Säätiö myönsi vuonna 2019 apurahoina ja stipendeinä reilut kaksi miljoonaa euroa. Suurin osa tuesta suuntautui aiempien vuosien tapaan viestintäalan tutkimukseen ja koulutukseen.

Säätiön tehtäviin kuuluu myös Päivälehden perinteen vaaliminen. Tätä tehtävää pääsimme toteuttamaan erityisesti viime vuonna, kun Päivälehden seuraaja, Helsingin Sanomat, vietti juhlavuottaan.

Vuonna 1889 perustettu Päivälehti oli sanomalehti, jonka takana olivat aikansa nuoret radikaalit johtajanaan orimattilalainen Eero Erkko. Lehti oli voimakkaasti suomen- ja vapaamielinen, mikä vei sen kahnauksiin Venäjän viranomaisten kanssa ja johti lopulta lehden lakkauttamiseen vuonna 1904. Kuitenkin jo neljä päivää myöhemmin lehden työlle ilmestyi jatkaja, kun Helsingin Sanomien ensimmäinen näytenumero näki päivänvalon.

Viime vuonna Helsingin Sanomat juhli 130-vuotissyntymäpäiväänsä. Helsingin Sanomain Säätiö oli varautunut juhlavuoteen jo hyvissä ajoin: vuonna 2012 säätiö käynnisti lehden historiaprojektin ja myönsi Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian professori Markku Kuisman johtamalle tutkimusryhmälle 1,5 miljoonaa euroa projektin toteuttamiseen.

Seitsemän vuotta kestäneen tutkimushankkeen aikana syntyi viisi teosta, joissa lehden vaiheita tarkasteltiin eri kulmista. Ensimmäinen kirja keskittyi lehteen sen pääomistajien ja päätoimittajien kautta (Antti Blåfield: Loistavat Erkot. Patruunat ja heidän päätoimittajansa), toinen lehteen liiketoimintana (Niklas Jensen-Eriksen ja Elina Kuorilahti: Suuri affääri. Helsingin Sanomien yrityshistoria 1889–2016), kolmas lehden asemaan ja toimintaan kylmän sodan aikana (Aleksi Mainio: Erkon kylmä sota. Helsingin Sanomat Moskovan varjossa), neljäs lehden varhaisimpiin naistoimittajiin (Reetta Hännisen väitöskirja: Kevyt ja pirteä kynä? Naisten ensimmäinen aalto Helsingin Sanomien toimituksessa sotien välisenä aikana). Projektin päätösosa, Niklas Jensen-Eriksenin, Aleksi Mainion ja Reetta Hännisen Suomen suurin. Helsingin Sanomat 1889–2019, ilmestyi loppusyksystä 2019 juhlistamaan lehden marraskuista syntymäpäivää.

Säätiö onnitteli juhlivaa lehteä jakamalla jokaiselle toimituksen jäsenelle kappaleen Suomen suurin -teosta. Lisäksi säätiö myönsi lehden ansioituneille toimittajille juhlamitaleja ja sananvapauden mitaleja.

Juhlavuoden kunniaksi säätiö järjesti Pöytäkirjojen ulkopuolelta -kirjoituskilpailun Sanoman entisille ja nykyisille työntekijöille. Kolmannen kerran järjestettyyn kilpailuun osallistui 46 kirjoittajaa. Ensimmäinen palkinto myönnettiin toimittaja Jarmo Aaltoselle kirjoituksesta Lahti–Mikkeli: all night long.

Vuoden aikana säätiön historiahaastattelijat kirjasivat ylös 12 entisen sanomalaisen työelämämuistoja. Suomen oloissa poikkeuksellinen historiahaastatteluhanke alkoi jo vuonna 1984. Haastatteluja on tehty jo yli 400. Pöytäkirjojen ulkopuolelta -kilpailujen ja haastattelujen kautta säätiö saa kerättyä ja voi tarjota tutkijoiden käyttöön sellaista lehden ja sen tekijöiden historiaa, jota viralliset asiakirjat eivät milloinkaan pysty tallentamaan.

Marraskuussa säätiö kokosi näyttelyn Helsingin Sanomien sivuista kautta vuosikymmenten. Näyttely oli esillä viikon verran Kampin kauppakeskuksessa ja myöhemmin kirjastoissa eri puolilla Suomea. Helsingin Sanomien syntymäpäivänä 16.11. säätiö tarjosi Päivälehden museolla kakkukahvit 130 museovieraalle.

Historia on tärkeää ja vaalimisen arvoista. Mutta säätiömme haluaa olla vahvasti vaikuttamassa myös tulevaisuuteen. Median historiaa tehdään tämän päivän teoilla. Käynnistimme vuonna 2018 viidennen kerran Uutisraivaaja-kilpailun, jonka tarkoituksena on synnyttää ja palkita parhaita tiedonvälitykseen liittyviä innovaatioita. Kilpailuhakemuksen lähetti 55 hakijaa, joista tuomaristo valitsi finalistivaiheeseen viisi joukkuetta. Kilpailun 250 000 euron kehitysraha myönnettiin syksyllä RARElle. Nuorten tekijöiden RARE tuottaa nuorille journalismia näitä kiinnostavassa muodossa, esimerkiksi tapahtumiin ja sosiaalisen median kanaviin.

Kilpailun voittajan valinta oli tuomaristolle helppo. RARE nousi esiin poikkeuksellisella tekemisen innollaan ja panostuksellaan, raikkailla ideoillaan ja näkemyksillään. Kilpailun tuomariston puheenjohtajan Pekka Ala-Pietilän sanoin ”RARE on rakentamassa poikkeuksellisella tavalla sukupolvikokemusta median keinoin”. RAREn tapa toimia toi Ala-Pietilälle mieleen verrokin mediahistoriasta: Päivälehden alkutaipaleen 130 vuotta sitten.

Nähtäväksi jää, millaisen paikan mediakentässä RARE ottaa tulevina vuosina. Ainakin sillä on menestymiseensä paremmat taloudelliset lähtökohdat kuin Päivälehdellä aikoinaan.

Teksti: Ulla Koski | Kuva: Matilda Gronow