Professori Markku Kuisma lupaa panna Helsingin Sanomien historian tutkimukseen kaiken osaamisensa.

Helsingin Sanomain Säätiön hallitus päätti keväälä, että on aika kirjoittaa lehden historia. Lehden alkuvuosista on julkaistu 1940-luvulla historia, ja eri vaiheista on julkaistu myös muita kirjoja, mutta yhtenäistä historiaa ei ole kirjoitettu.

Hankkeen johtoon pestattiin Markku Kuisma, joka työskentelee Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian professorina. Kuisman lisäksi hankkeessa on mukana kolme historiantutkijaa. He julkaisevat lähivuosina aihepiiristä useita pienempiä tutkimuksia, mutta varsinainen maali on kuuden vuoden päässä.

Hankkeen pääteoksen pitäisi ilmestyä marraskuussa 2019, jolloin Helsingin Sanomat täyttää 130 vuotta. Kuisman mielestä pääteoksen on oltava ”hiottu timantti”. ”Siihen pitää kiteytyä koko tämä lehden pitkä historia, sen tärkeimmät vaiheet. Ja se on kirjoitettava sellaisella kielellä, että lukijat ymmärtävät, mitä siinä kerrotaan”, Kuisma sanoo.”

Hanke on Markku Kuismalle vaativa haaste, jopa hyppy tuntemattomaan, vaikka hänellä on runsaasti kokemusta vaativista historiaprojekteista. Kuisma on ollut kokoamassa muun muassa kahta laajaa teosta metsäteollisuuden historiasta (1993 ja 2009) ja kirjoittanut Kansallis-Osake-Pankin historian (2004). Molemmissa hankkeissa hän on päässyt tutustumaan Sanomien pääomistajasukuun Erkkoihin ja myös Helsingin Sanomien varhaisimpiin vaiheisiin.

Markku Kuisma muistuttaakin, että metsäteollisuuden nousu ja sanomalehdistön kehitys liittyvät monin sitein toisiinsa. Yhteinen taival alkoi, kun paperinjalostuksessa tehtiin 1800-luvun puolivälissä uusi tekninen oivallus: paperia ryhdyttiin valmistamaan puusta. Keksintö oli mullistus. Paperin tuotantokustannukset putosivat, ja se avasi uuden kasvun mahdollisuuden myös sanomalehdille. Niitä saattoi painaa paljon ja edullisesti. Tarjontaa voitiin lisätä.

Samaan aikaan lehdille syntyi myös kysyntää, sillä Suomi teollistuessa 1800-luvun loppupuolella ihmiset muuttivat maaseudulta kaupunkeihin uusien työpaikkojen perässä. ”Kaupunkimainen elämänmeno vaati lisää tietoa, ja tavallisillekin ihmisille kertyi sen verran varallisuutta, että he kykenivät tilaamaan sanomalehden.”

(Ote: Helsingin Sanomain Säätiön vuosikertomus 2012, teksti: Helsingin Sanomien Kuuukausiliitteen toimittaja Unto Hämäläinen)

***

Helsingin Sanomain säätiön hallitus myönsi maaliskuussa 2012 Helsingin yliopistolle 1,5 miljoonan euron määrärahan Helsingin Sanomain historian kirjoittamista varten. Hankkeessa tutkitaan Helsingin Sanomia ja sen edeltäjää, vuonna 1889 perustettua Päivälehteä. Tutkimus painottuu Helsingin Sanomien kehitykseen viiden viime vuosikymmenen aikana. Ensimmäinen kirja julkaistaan vuonna 2014 lehden täyttäessä 125 vuotta. Se käsittelee lehden päätoimittajia. Pääteos julkaistaan vuonna 2019, jolloin lehti täyttää 130 vuotta.