Päivälehden toimitus yhteiskuvassa 1893. Seisomassa: Kasimir Leino, E.-O. Sjöberg, Reinhold Roine, Arvid Järnefelt,Filip Waren ja Erkki Reijonen. Eturivissä: Juhani Aho, Eero Erkko ja Santeri Ivalo.
Päivälehden toimitus yhteiskuvassa 1893. Seisomassa: Kasimir Leino, E.-O. Sjöberg, Reinhold Roine, Arvid Järnefelt,Filip Waren ja Erkki Reijonen. Eturivissä: Juhani Aho, Eero Erkko ja Santeri Ivalo.

Helsingin Sanomain Säätiön rahoittama Päivälehti-Helsingin Sanomat -historiaprojekti käynnistyi huhtikuussa 2012. Lehden historia valmistuu vuonna 2019, jolloin Helsingin Sanomat täyttää 130 vuotta.

Historiaprojektin tavoitteena on tutkia tieteellisiä pelisääntöjä ja hyvää journalistista tapaa noudattaen Suomen johtavaa sanomalehteä Helsingin Sanomia ja sen edeltäjää Päivälehteä, joka perustettiin vuonna 1889.

Tutkimuksen tarkoituksena on tarkentaa aiempia käsityksiä kansallisen historian käänteistä, mutta myös lehden omista pyrkimyksistä ja päämääristä. Hanke tuottaa lisäksi jalostettua tietoa ja uusia näkökulmia sanomalehden ja sitä julkaisevan yhtiön tulevaisuuteen kohdistuvan pohdinnan avuksi. Juhlavuoden teos on kattava esitys lehden historiasta, mutta se painottuu selkeästi Helsingin Sanomien kehitykseen viiden viime vuosikymmen aikana.

Hankkeen vastuullinen tutkija on Suomen ja Pohjoismaiden historian professori Markku Kuisma Helsingin yliopistosta. Kuisman lisäksi hankkeessa on mukana kolme varttunutta tutkijaa, hekin Helsingin yliopistosta. Lehden journalistista sisältöä käsittelevän osuuden tutkimiseen ja kirjoittamiseen osallistuu toimittaja, YTM Antti Blåfield.

Helsingin Sanomain 125-vuotisjuhlavuonna 2014 ilmestyy hankkeen väliraportti, joka käsittelee Päivälehti-Helsingin Sanomien päätoimittajia.

Historiaprojektille on nyt avattu omat verkkosivut sekä blogi.