Juhlavuosi oli uudistusten ja ennätysten vuosi

« Vuosikertomus 2025

Vuosi 2025 oli Helsingin Sanomain Säätiössä uudistusten ja ennätysten vuosi. Se oli myös juhlavuosi, sillä säätiö täytti joulukuussa 20 vuotta.

20-vuotisjuhlat Kulttuuritehdas Korjaamolla 3. joulukuuta 2025 toivat säätiölle paljon näkyvyyttä ja kertoivat yleisölle säätiön uusista tavoitteista.  

Säätiön strategia uudistui toukokuussa 2025, kun aloitin säätiön uutena yliasiamiehenä. Päätavoite vuosiksi 2025–2030 on selkeä: vahvistaa suomalaista journalismia teknologisen, taloudellisen ja turvallisuuspoliittisen murroksen keskellä.

Miten tätä tehtiin vuonna 2025?

  • Nostamalla journalismin vahvistaminen rahoituksen tavoitteeksi.

Pyysimme juhlavuoden apurahahaussa syksyllä 2025 ideoita, innovaatioita ja tutkimushankkeita journalismin vahvistamiseksi. Saimme ennätykselliset 58 hakemusta, jotka liittyivät muun muassa paikallismedian tukemiseen, medialiiketoiminnan vahvistamiseen, journalistisiin tekoälytyökaluihin, toimittajien häirinnän torjumiseen ja nuorten medialukutaitoon. Palkitsimme parhaat innovaatio- ja tutkimushankkeet 20-vuotisgaalassa 3. joulukuuta yhteensä miljoonalla eurolla.  

  • Innostamalla nuoria tekemään journalismia.

Säätiö päätti juhlavuoden kunniaksi perustaa Median museo Merkkiin oman mediakoulun yläkoululaisille. Hankkeeseen palkattiin syksyllä 2025 mediakasvattaja, toimittaja Anna Järviluoma.

Mediakoulussa opitaan journalismin tekoa ja vastuullista tekoälyn käyttöä, ja nuorten tekemät lyhytvideot julkaistaan yhteistyömedioissa. Kursseja on muutaman tunnin ja viikon mittaisia, ja pidempi kurssi toteutetaan 9.-luokkalaisten TET-harjoitteluna. Yhteensä kursseille mahtuu tuhat nuorta vuodessa.

Syksyllä 2025 alkanut ja keväällä 2026 jatkuva pilottivaihe tehdään vantaalaiskoulujen ja Vantaan Sanomien kanssa. Pilottivaiheen jälkeen syksyllä 2026 mediakoulu lähtee kiertämään maakuntiin, ensimmäiseksi kulttuuripääkaupunki Ouluun, jossa oululaisnuoret pääsevät tekemään juttuja Kalevaan. Lisäksi Merkin tiloja muokataan opetukseen sopiviksi. 

  • Parantamalla tekoälymurroksen ennakointia.

Syksyllä säätiö päätti rahoittaa Suomen suurimpaan ja vanhimpaan toimittajakouluun, Tampereen yliopistoon, kolmivuotisen Tekoäly ja media -professuurin yhdessä Media-alan tutkimussäätiön ja C. V. Åkerlundin säätiön kanssa. Keväällä 2026 rekrytoitava professori tutkii tekoälyn vaikutusta journalismiin ja opettaa toimittajaopiskelijoille tekoälyä. Tämä on merkittävä parannus journalismiopintoihin.

Lisäksi säätiössä aloitti syksyllä 2025 tekoälyn työvaliokunta, jonka tehtävä on ennakoida tekoälyn tuomaa muutosta journalismiin ja mediaan.

Sain itse muutoksiin esimakua, kun alkuvuodesta Tampereen yliopistossa vetämäni tutkimushanke Tekoälyn johtama uutistoimitus valmistui.

Vuonna 2025 tekoälyn käyttöä alettiin kokeilla myös arkistotyössä.   

  • Kehittämällä toimittajien osaamista ja kansainvälistymistä.

Säätiö on lähettänyt vuoden 2008 jälkeen yli 200 stipendiaattia huippuyliopistoihin ympäri maailmaa. Nyt stipendiohjelmaa uudistetaan, koska toimittajien työ muuttuu sekä tekoälyn, mediatalouden että maailmanpolitiikan mullistuksen myötä.

Uutena koulutusohjelmana aloitettiin syksyllä 2025 lyhyt Ilmasto ja tekoäly -kurssi Oxfordin yliopistossa. Säätiö teki syksyllä 2025 myös päätöksen aloittaa Atlantic Council -tutkimuslaitoksessa Washingtonissa Yhdysvaltain ja Euroopan turvallisuuspolitiikkaan keskittyvä kuuden kuukauden harjoittelu, joka on Euroopan ja Yhdysvaltain välisen kriisin takia kipeän ajankohtainen. Ensimmäinen stipendiaatti Atlantic Counciliin lähtee syksyllä 2026.   

Toimittajien ammattitaitoa voi kehittää myös kotimaassa. Säätiön tavoitteena on tukea koulutusta erityisesti tekoälystä ja mediabisneksestä myös Suomessa.  

  • Lisäämällä keskustelua journalismin merkityksestä.

Säätiö aloitti toukokuussa 2025 Merkissä Mediaillat, jossa mediavaikuttajat pääsevät keskustelemaan ajankohtaisista aiheista. Mediailtoja järjestettiin vuonna 2025 seitsemän, ja niistä tuli heti hyvin suosittuja.

Mediailloissa käsiteltiin muun muassa Hilla Groupin kriisiä, STT:n kohtaloa, datan valtaa journalismissa ja ulkomaalaistaustaisten toimittajien työllistymistä. Puhemies Jussi Halla-aho ja kansanedustaja Anna Kontula kertoivat vaikeasta suhteestaan mediaan.

Saavutettavuuden takia Mediaillat myös striimataan. Striimausta seurasi yleensä moninkertainen määrä ihmisiä verrattuna paikan päälle saapuneisiin. Halla-ahon ja Kontulan keskustelua seurasi striimin välityksellä 6 172 ihmistä.

Lisäksi säätiö julkisti syksyllä 2025 ensimmäisen pamflettinsa, Sananvapauden puolustajien pelikirjan, jonka kirjoitti Rosa Meriläinen. Syksyllä 2025 suunniteltiin säätiön ja Merkin uutta uutiskirjettä, joka julkaistiin tammikuussa 2026.  

  • Parantamalla arkistoaineistojen näkyvyyttä ja käytettävyyttä.

Myös Median museo Merkissä oli vuonna 2025 ennätysvuosi supersuositun Peppi Pitkätossu -näyttelyn ansiosta. Kesällä säätiön henkilökunta koki välillä olevansa vinksin vonksin tai ainakin heikun keikun, kun museossa kävi jopa 11 000 vierasta kuussa. Vuoden 2025 loppusaldo oli 90 000 vierasta, mikä on kolme kertaa enemmän kuin edellisenä vuonna.

Myös Merkin arkiston tietopyyntöjen ja asiakkaiden määrä nousi ensimmäistä kertaa koronavuosien jälkeen, vaikka tutkijasali oli kesällä kiinni tavallista pidempään vesivahingon vuoksi. Arkiston valokuvakokoelma siirrettiin Sanoma Media Finlandin tietokannasta Merkin omaan sähköiseen arkistotietokantaan. Siirron ansiosta valokuvakokoelmaa voi käyttää myös kansallisessa Finna-palvelussa, mikä lisää merkittävästi Merkin aineistojen näkyvyyttä ja käytettävyyttä.

Säätiön juhlavuosi oli siis erinomainen – ja erinomaisen vilkas. Vuonna 2026 kokeilemme monia uusia ideoita. Jos sinulla on ajatuksia journalismin vahvistamiseksi, ota yhteyttä!

Laura Saarikoski
Säätiön yliasiamies

Kuva: Heidi Piiroinen

Scroll to Top