Helsingin Sanomain Säätiö täytti 20 vuotta v. 2025. Juhlavuoden kunniaksi säätiön hallitus päätti jakaa tutkimusrahoitushaussa tavallista suuremman potin, pyöreän miljoona euroa. Haussa toivottiin tulevaisuuteen suuntaavia hakemuksia, jotka keskittyisivät journalismin selviytymiskeinoihin. Tämän raamin sisällä hakijat saivat keskittyä hankkeissa mielensä mukaan mihin tahtoivat, esimerkiksi journalistisiin tuotteisiin ja palveluihin, journalistien ammattitaitoon ja työkulttuuriin, organisaatioihin, yleisöihin, tekoälyyn tai muihin teknologioihin tai toimintaympäristöön.
Hakuun muotoiltiin kaksi sarjaa. Toisessa pyydettiin tutkimushankkeita, jotka auttavat suomalaista journalismia tai mediaa selviytymään teknologisista, taloudellisista, kulttuurisista tai yhteiskunnallisista haasteista. Toisessa pyydettiin innovaatioita tai ideoita, jotka auttaisivat suomalaista journalismia tai mediaa selviytymään teknologisista, taloudellisista, kulttuurisista tai yhteiskunnallisista haasteista. Ideahakemuksenkin täytyi sisältää suunnitelma siitä, miten innovaatio tai idea toteutetaan.
Käytännössä sovellusten kehittämisen ja teoreettisen perustutkimuksen raja on usein häilyvä. Niin tässäkin tapauksessa. Hyvät sovellukset nojaavat vankkaan teoriaan, ja hyvä tutkimus antaa mahdollisuuksia edelleenkehittelyyn ja soveltamiseen. Silti hallitus pystyi pitämään sarjat erillään ja vertaamaan tutkimushankkeita keskenään ja innovaatiohankkeita keskenään.
Hakua suunnitellessaan säätiö oli varautunut jakamaan rahoitusta joko tavallista useammalle hankkeelle tai tukemaan yksittäisiä hankkeita tavallista suuremmilla summilla.
Haku oli yksivaiheinen, eli hakijoilta pyydettiin valmiit suunnitelmat. Haku avattiin 24.9. Hakuun tuli runsaasti hakemuksia, 58 kpl; erityisesti innovaatioiden kehittely tuntui innostaneen hakijoita.
Rahoituspäätökset tehtiin marraskuun lopulla. Rahoitusta myönnettiin yhdeksälle hankkeelle; näistä viisi on tutkimushankkeita ja neljä journalismia parantavia sovelluksia. Myönnetty rahoitus jakaantui kuitenkin tasan hankelajien kesken: puoli miljoonaa perustutkimukseen ja puoli miljoonaa käytännön innovaatioihin.
Viidestä tutkimushankkeesta kolmessa tekoäly, sen käyttö ja vaikutukset ovat keskeinen osa tutkimuksen kysymyksenasettelua. LUT-yliopiston professori Hannele Seeck tutkii disinformaation torjuntaa hyödyntämällä teknologiaa ja tekoälyä faktantarkistuksessa (Addressing the Technological and Societal Challenges of Disinformation: Multimodal Verification Tools for Advancing the Impact of Fact-Checking, 250 000 €). Professori Paavo Ritala (LUT-yliopisto) keskittyy tekoälyyn ja paikallismediaan (Tekoälystrategia osana paikallismedian arkea: case mediakonserni Keskisuomalainen, 170 000 €). Professori Matti Rossi (Aalto-yliopisto) tutkii tekoälyn käyttöä ja sääntelyä mediassa (Tekoäly, juridiikka ja innovointi mediassa, 100 000 €). Journalismin luotettavuus on myös tohtori Juha Raipolan (Tampereen yliopisto) hankkeen ytimessä (Journalismin horjuvat merkitykset, 180 000 €). Horjuvilla merkityksillä Raipola tarkoittaa sitä, miten media-aineistoja kommentointi, jakaminen ja uusiin konteksteihin yhdistäminen muuttaa alkuperäisiä merkityksiä. Dosentti Nando Malmelin selvittää media-alan tulevaisuuden osaamistarpeita(Tulevaisuuden osaamiset ja kyvykkyydet media-alalla, 80 000 €). Seeckin hanke oli tämän myöntökierroksen suurin rahoitus, neljännes koko juhlahakuun varatusta potista.
Innovaatiohankkeita myönnettiin neljä, ja niistä kolme keskittyy nimenomaan toimittajien työhön ja ammattitaitoon. Toimittaja Reetta Räty etsii keinoja siihen, miten toimittajat voimaantuvat ja saavat uutta intoa työhönsä teknologian ja tekoälyn hallitsemana aikana (”Tän takia mä haluun tätä työtä tehdä” – Toimittajien uudelleenliekitys journalismin voimaan ja ihmistaitojen merkitykseen tekoälyn aikakaudella, 60 000 €). Rädyn hankkeen otsikon ilmaus uudelleenliekitys sai kunniamaininnan säätiön hallitukselta.
Toinen toimittajien työtä tukeva hanke on turvallisuusasiantuntija Kimmo Poikolaisen perustama organisaatio, jolla tuetaan maalituksen, vihapuheen tai muun häirinnän kohteeksi joutuvia toimittajia (Toimittajien tukikeskus, 17 500 €). Kolmannessa hankkeessa Vilma Rimpelän johtama RARE-akatemia tarjoaa nuorille muutaman kuukauden työjaksoja, joiden aikana he oppivat audiovisuaalisen median taitoja (RARE Akatemia – Työelämälähtöistä journalismikoulutusta nuorille, 70 000 €).
Innovaatiohankkeista yksi suuntautuu palvelujen kehittämiseen. Kehittämispäällikkö Ville-Petteri Määtän hankkeessa rakennetaan Lapin alueelle yhden mobiililuukun palvelu, josta kansalaiset saisivat kaiken paikallisen tiedon: uutiset, paikalliset palvelut ja tapahtumatiedot (Hyperlokaali uutis- ja yhteisöllisyyspalvelu, 100 000 €).
Vuoden 2025 tavanomaiset hankerahoitukset
Juhlahaun lisäksi säätiö järjesti vuonna 2025 myös tavanomaiset haut, joissa jaettiin yhteensä 675 000 €. Molemmat haut olivat kaksivaiheisia, eli säätiö pyysi ensin hankkeen ideasuunnitelman ja sitten jatkoon valituilta hankkeilta täydet suunnitelmat. Haut olivat täysin avoimia, eli hakijoilla oli vapaat kädet valita aiheensa ja painotuksensa.
Maaliskuussa myönnettiin rahoitus neljälle hankkeelle, joista kolme oli joko aiemman hankkeen jatkorahoitusta tai seurantatutkimusta. Professori Jaana Hujanen (Helsingin yliopisto, Svenska social- och kommunalhögskolan) sai 150 000 euroa hankkeeseen Journalistiset roolit suomalaisen uutismedian pääuutisissa. Kansainvälisen Journalistic Role Performance -tutkimushankkeen 3. aalto. Apulaisprofessori Laura Ahva (Tampereen yliopisto & Turun ammattikorkeakoulu) sai rahoituksen toimittajien urapolkuja käsittelevään tutkimukseen (Toimittajien yksilöllistyvät polut: seurantatutkimuksen toinen vaihe, 2025–2027, 150 000 €).
Haussa rahoitettiin myös kahta tietoteosta. Filosofian tohtori Reetta Hänninen sai 40 000 euron jatkorahoituksen elämäkertateokselle Ainoa ja ensimmäinen. Tekla Hultin 1864–1943. Ilta-Sanomien entinen päätoimittaja Tapio Sadeoja ja toimittaja, yhteiskuntatieteiden tohtori Pasi Kivioja saivat 50 000 euroa tietoteokseen, joka käsittelee Ilta-Sanomien digitalisoitumista.
Syyskuussa hallitus teki rahoituspäätökset kahdesta hankkeesta. Filosofian tohtori Sami Suodenjoki (Tampereen yliopisto) sai rahoituksen television urheilu-uutisia käsittelevään hankkeeseen. hankkeeseen (Kallis kilpa TV-urheilusta: Urheilun esitysmarkkinat suomalaisten mediayhtiöiden ja kulttuurisenkansalaisuuden koetinkivinä, 150 000 €). Filosofian tohtori Minna Koivula (Jyväskylän yliopisto sai toimittajien urapolkuja tutkivana hankkeeseen (Toimittajasta pomoksi: Johtajaksi kasvaminen media-alalla, 150 000 €). Koivula perui apurahansa saatuaan rahoituksen muualta.
Pirjo Hiidenmaa
Säätiön hallituksen 1. varapuheenjohtaja
Kuva: Liisa Takala