Suomessa maanpaossa elävät toimittajat kaipaavat tukea, jotta voisivat jatkaa työtään. Tohtori Hinni Aarninsalo tarjoaa raportissaan ratkaisuja.
Suomeen maanpakoon tulleet toimittajat eivät pysty jatkamaan täällä toimittajan työtään, koska täältä puuttuvat toimittajien tukemiseen vaadittavat rakenteet, kertoo kahdeksan suomalaisen sananvapauden puolesta toimivan järjestön teettämä selvitys.
Suomi on monilla mittareilla sananvapauden kärkimaita maailmassa. Nyt julkaistu, valtiotieteiden tohtori Hinni Aarninsalon tekemä selvitys kuitenkin paljastaa lukuisia puutteita siinä, miten Suomi edistää pulassa olevien toimittajien sananvapautta ja laajemminkin sananvapautta rajojensa ulkopuolella.
Suomessa ei ole monien muiden maiden käyttämää hätäviisumijärjestelmää, joka mahdollistaisi nopean tuen. Maanpakoon tulleiden toimittajien saama tuki on vähäistä ja satunnaista. Töitä ei juurikaan tarjota toimittajille, joiden suomen kielen taito ei ole täydellinen.
Lukuisiin haastatteluihin perustuvassa selvityksessä todetaan, että esimerkiksi venäläiset toimittajat ovat suunnanneet mieluummin Latviaan tai etelämmäksi Eurooppaan, koska sieltä löytyy tukea ja yhteisö maanpaossa oleville toimittajille ja mahdollisuuksia työn jatkamiseen.
Suomeen maanpakoon tulleet toimittajat eivät pysty jatkamaan täällä toimittajan työtään. Tuki, joka ei mahdollista työn jatkumista, jää monen maanpakolaistoimittajan mielestä puolitiehen.
Aarninsalo nostaa selvityksessä esiin keinoja maanpakolaistoimittajien tilanteen parantamiseksi. Hätäviisumin ja asennemuutoksen lisäksi Aarninsalo nostaa esiin myös sen, että maanpakoon tulleiden toimittajien omat yhteisömediat olisivat tapa mahdollistaa työn jatkuminen. Myös suomalaisen toimittajayhteisön nykyistä vahvempi tuki koetaan tärkeäksi.
Selvityksen tilaajat:
International Press Instituten Suomen-osasto
Toimittajat Ilman Rajoja Suomi ry
Viestintä ja kehitys -säätiö Vikes
Suomen Journalistiliitto
Medialiitto
Helsingin Sanomain Säätiö
Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta
Suomen Pen