Tulosta sivu Tekstikoko T T
Toimittaja, filosofian lisensiaatti Tanja Aitamurto
Kymmenen väitettä journalismin tuhosta
– ja miksi niistä ei kannata huolestua
Raportti journalismin trendeistä Yhdysvalloissa
vuonna 2009
VTT Inka Salovaara-Moring
Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos
Mistä media puhuu? Suomalainen journalismi ja informoitu kansalainen
Tutkimuspäällikkö, VTT Janne Matikainen
Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos,
Viestinnän tutkimuskeskus CRC
Sosiaalisen ja perinteisen median rajalla
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää käyttäjien ja yleisön näkökulmaa sosiaalisen median sekä perinteisen median verkkopalveluihin. Tutkimuskohteena ovat perinteisen ja sosiaalisen median käytön motiivit sekä medioita kohtaan osoitettu luottamus. Tarkempia tutkimuskysymyksiä tässä vertailuasetelmassa ovat: Miten perinteistä ja sosiaalista mediaa kulutetaan verkossa? Mikä motivoi perinteisen median verkkopalvelujen ja sosiaalisen median käyttöä ja sisällöntuotantoa? Mistä rakentuu luottamus perinteisen median verkkopalveluja ja sosiaalista verkkoa kohtaan?
Raportti kokonaisuudessaan:
(avaa linkki)
FT, dosentti Jukka Jouhki
Jyväskylän yliopisto, historian ja etnologian laitos
Etelä-Korean mediakulttuuri: kohti ubiikkia mediamaisemaa
Dosentti Ville Pernaa, tutkijat Ville Pitkänen ja Mari K. Niemi
Turun yliopisto, Eduskuntatutkimuksen keskus
Politiikan Journalismin tila Suomessa
Tampereen yliopisto, Journalismin tutkimusyksikkö
Media vallan verkoissa
Sananvapauden uudet ulottuvuudet
Kolmivuotisessa hankkeessa selvitetään viestintään liittyviä oikeudellisia kysymyksiä.
Tutkimusongelmia ovat mm. elinkeinotoiminta ja sananvapaus, julkisuus,
yksityisen oikeudet ja sananvapaus ja viestinten vastuu ja sananvapaus.
Hankkeen tuloksista vuonna 2007 katso:
Eero Fromond: Median moniarvoisuuden sääntelystä Euroopan Unionissa (lataa PDF),
Sakari Huovinen: Luottamus uusien sääntelykeinojen edellytyksenä (lataa PDF),
Päivi Tiilikka: Sananvapaus ja yksilönsuoja, lehtiartikkelin aiheuttaman kärsimyksen korvaaminen http://www.helsinki.fi/katti/julkaisu150607.htm
Viestintäoikeuden vuosikirja 2007, ilmestyy 2/2008, sisältää mm. 9.11.12007 pidetyn seminaarin esitelmät http://www.helsinki.fi/katti/tilaisuus091107.htm
OTT, VTM Sakari Huovinen
Kansainvälisen talousoikeuden instituutti (KATTI)
Itsesääntelyn ja hyvän tavan mukaisuuden lähtökohdat kuluttajasuojassa
Lokakuun 2008 alusta voimaan tulleessa, muutetussa kuluttajansuojalaissa (561/2008), sen 2:2 §:ssä on ensimmäistä kertaa määritelty käsite "hyvän tavan vastaisuus". Sen mukaan "markkinointia pidetään hyvän tavan vastaisena, jos se on selvästi ristiriidassa yleisesti hyväksyttyjen yhteiskunnallisten arvojen kanssa."
Annikka Mutanen
Journalist Fellow 2008 - 2009
Reuters Institute for the Study of Journalism
University of Oxford
To
do, or not to do God - Faith in
British and Finnish journalism Michaelmas,
Hilary & Trinity -lukukaudet 2008 - 2009
Loppuraportti englanniksi:
(avaa pdf)
Tiivistelmä suomeksi:
(avaa pdf)
Tuomas Forsell
Journalism Fellow,
lukuvuosi 2008-2009
Visiting Scholars Program
UC Berkeley Graduate
School of Journalism
Jussi Rosendahl
Journalism Fellow, Innovation Journalism Program
Stanford University, California,
USA
Innovaatio - Anglistista bisnesjargonia vai kansallinen kohtalonkysymys?
Anu Partanen
Journalism Fellow, Innovation Journalism Program
Stanford University, California,
USA
Stanfordista Fortuneen - Loppuraportti innovaatiojournalismin koulutusohjelmasta, kevät 2009
Raportti innovaatiojournalismin ohjelmasta
Stanfordin yliopisto 2009
Raportti innovaatiojournalismin ohjelmasta
Stanfordin yliopisto, kevät 2009
Tapaus Bochum - Der Fall Bochum
(tiivistelmä suomeksi)
(Abschlussarbeit)
Dr. Vilma Luoma-aho, Post-doc Researcher
Visiting Scholar (H-star Institute)
Innovation Journalism Program
Standford University, California, USA
Akateeminen vuosi 1.8.2008 - 31.7.2009
Englanninkielinen loppuraportti:
(avaa pdf)
Suomenkielinen tiivistelmä:
(avaa pdf)
Raportti Reuters Instituutin toimittajaohjelmasta
Luettavissa verkosta: avaa linkki
The Death of Print. The Challenges and Opportunities Facing Print Media on the Web
Oxfordin yliopiston lopputyöhön perustuva asiantuntija-artikkeli Turun kauppakorkeakoulun Pan-Eurooppa- instituutin Baltic Rim Economies Review –julkaisussa. Artikkeli löytyy sivulta 34.
Michaelmas, Hillary ja
Trinity -lukukaudet 2008 - 2009 - loppuraportti
(avaa pdf)
Luettavissa verkosta: avaa linkki
artikkeleita:
Journalismikritiikin vuosikirja
Idäntutkimus Mustameri
YTT Anssi Männistö; YTM Jenni Mäenpää
Tampereen yliopisto, Tiedotusopin laitos, Journalismin tutkimusyksikkö
Kun kaikki videoivat kaikkea. Liikkuva kuva sanomalehden sivuilla.
(tiivistelmä) (avaa PDF)
FT Hannele Seeck, Dosentti, HY Vanhempi tutkija, Työterveyslaitos
Kriisit ja työyhteisöt - kriisijohtaminen työyhteisöjen tukena
Loppuraportti luettavissa verkosta: avaa linkki
VTM Tomi Lindblom
Helsingin yliopisto, Viestinnän laitos
Uuden median murros Alma Mediassa, Sanoma Osakeyhtiössä ja Yleisradiossa vuosina 1995 - 2004.
Väitöskirja luettavisssa verkosta: avaa linkki
YTT Pentti Raittila
Tampereen yliopisto
Journalismin
tutkimusyksikkö
Kauhajoen koulusurmat mediassa
Tutkimus kuvaa Kauhajoella 23. syyskuuta 2008 tapahtuneiden koulusurmien käsittelyä suomalaisessa journalismissa. Tutkimus on jatkoa kesäkuussa 2008 ilmestyneelle Jokelan koulusurmat mediassa -tutkimushankkeelle. Tutkimusaineistona ovat keskeisten valtakunnallisten joukkoviestimien sekä Kauhajoen lähellä ilmestyvien lehtien sisällöt sekä yhteensä yli 50 journalistin haastattelut.
Jokelan marraskuun 2007 koulusurmien kokemukset ja niiden mediakäsittelystä saatu kritiikki vaikuttivat Kauhajoella kaikkiin: journalisteihin, viranomaisiin, kriisityöntekijöihin ja yleisöön. Jokelassa puutteelliseksi koettu viranomaistiedotus toimi journalistien mielestä Kauhajoella hyvin, mikä helpotti ensimmäisen päivän uutisointia. Kuitenkin journalisteille tärkeä "oman jutun" saaminen oli hankalaa. Tiedotusvälineiden ehtiessä paikan päälle oppilaitos ja sen ympäristö oli eristetty laajalta alueelta, ja kriisityöntekijät suojasivat koulusta pelastuneita julkisuudelta.
Tutkimuksessa kuvataan, kuinka journalistit lähestyivät Kauhajoella tapahtuman kokeneita nuoria ja uhrien omaisia varovaisemmin kuin Jokelassa. Uhrien ja omaisten näkökulma jäi jutuissa vähäiseksi, ja uutisointi oli monen toimittajan mielestä ulkokohtaista ja epäempaattista. Etualalle nousivat poliitikot, asiantuntijat ja viranomaiset - sekä ennen kaikkea ampuja kuvineen ja videoineen.
Tutkimuksessa kuvataan, kuinka ampujalle rakentui tiedotusvälineissä monenlaisia rooleja: julma rikollinen, kiusattu uhri, oman sankarikuvansa rakentaja sekä aivan tavallinen nuori mies.
Tutkimuksessa haastatellut journalistit ottavat kantaa siihen, miten uutismedian tulisi jatkossa kertoa julkisuushakuisista kouluampujista. Haastatellut toimittajat painottivat tiedonvälitystehtävän lisäksi journalismin vastuuta työnsä seurauksista, esimerkiksi uusia kouluampumisia tuottavan mallin antamisesta. Ampujan kuvien ja hänen verkkoaineistonsa julkaisemisessa moni journalisti kannatti selvästi aikaisempaa pidättyvämpää linjaa.
Jokela-tutkimuksessa tultiin siihen tulokseen, että mediayritykset menivät "verkko edellä". Myös Kauhajoen tapauksessa verkkouutisia päivitettiin aktiivisesti, mutta juttuja myös säästeltiin seuraavan päivän paperilehteen.
Kauhajoen kouluammuskelun syyn selittämisessä ryhdyttiin varsin nopeasti etsimään vastuunkantajia, mikä alkuvaiheessa johti tapahtuman politisoimiseen sekä helppoihin ja yksinkertaistettuihin selityksiin.
Tutkimuksessa pohditaan, ovatko myös kriiseistä kertova journalismi ja journalistien itsesääntelyjärjestelmä kriisissä tai käännekohdassa. Jokela-uutisoinnista saadut kokemukset ja mediakritiikki olivat Kauhajoki-uutisoinnissa merkittävämpiä tiedonhankinnan tapojen ja julkaisupäätösten määrittäjiä kuin esimerkiksi Julkisen sanan neuvosto (JSN). Itsesääntelyn sijaan ammattikunta määrittää hyvää journalistista tapaa aiempaa yleisölähtöisemmin.
Tutkimuksessa perätään Julkisen sanan neuvostolta aloitteellisuutta kriisitilanteiden uutisointia koskevien pelisääntöjen muotoilussa. JSN:n aktiivisempi rooli voisi auttaa välttämään tilanteen, jossa ammattikunta luovuttaa tiedonvälityksen sisältöjä koskevan päätösvallan toimitusten ulkopuolelle.
Tutkimus on toteutettu Tampereen yliopiston tiedotusopin laitoksen Journalismin tutkimusyksikössä. Tutkimushanketta on johtanut Pentti Raittila, ja hänen lisäkseen tutkijoina ovat olleet Paula Haara, Laura Kangasluoma, Kari Koljonen, Ville Kumpu ja Jari Väliverronen.
Erikoistutkija Katja Valaskivi
Tampereen yliopisto, tiedotusopin laitos
Pokemonin perilliset. Japanilainen populaarikulttuuri Suomessa.
Tutkimuksessa on kartoitettu japanilaisen populaarikulttuurin harrastuskenttää ja markkinoita Suomessa sekä näiden kytköksiä globaaliin ilmiöön. Tutkimusta varten on haastateltu harrastajia, kaupallisten tahojen edustajia ja asiantuntijoita Suomen lisäksi myös Japanissa.
Kolonialismin kaikuja
Yasukuni, Japani ja Etelä-Korean kansallisen identiteetin rakentaminen
korealaisessa uutismediassa
Seeck Hannele, Lavento Heidi, Hakala Salli
Kriisijohtaminen ja viestintä. Tapaus Nokian vesikriisi.
Brittiläinen think tank Demos julkaisi 6.10.2008 Helsingin Sanomain Säätiön rahoittaman raportin nimeltä Video Republic, jossa tarjotaan uusia näkökulmia nuorten verkkoon tuottaman videosisällön kulttuurisista ja demokraattisista vaikutuksista. Raportissa nostetaan esille useita Suomenkin kannalta merkittäviä teemoja kuten aikuisten vastuu, nuorten pettymys edustukselliseen demokratiaan ja videoista kumpuava luovuus.
Vuoden pituisessa hankkeessa tutkijat Peter Bradwell, Celia Hannon ja Charlie Tims haastattelivat nuoria ja asiantuntijoita mm. Suomessa, Romaniassa, Turkissa, Saksassa, Alankomaissa ja Britanniassa sekä suorittivat mittavan kirjalliskatsauksen.
Tutkimus oli kytköksissä eurooppalaiseen StrangerFestival-videoprojektiin
Nuorten oma ääni ja näkökulma ovat vahvasti esillä tekstissä. "Route around kids" on tutkijoiden kehittämä termi kuvaamaan nuorten asennetta suhteessa vallankäyttäjiin ja valtamediaan: jos media tai politiikka ei toimi heidän ehdoillaan, he hakeutuvat muille foorumeille.
Tutkimuksessa esitellään myös verkkoon ladattujen videoiden kategorisointi neljään luokkaan ja eritellään eri tyylien vaikutusta nuorten omaan ilmaisuun. Toimenpide-ehdotuksissa tutkijat esittävät kansalaisten digitaalisten oikeuksien selkeää määrittelyä kansainvälisellä tasolla sekä itseilmaisun nostamista lukemisen ja kirjoittamisen rinnalle keskeisiksi kansalaistaidoiksi.
Valtamedialle sekä valtiovallalle Demos tarjoaa suurempaa roolia ihmisten johdattamisessa hyvän sisällön pariin. Tutkijoiden mukaan video tarjoaa mahdollisuuden uudenlaiseen poliittiseen aktivismiin, koska video on täydellinen välinen pohdiskeluun ja yksilöllisen näkökulman ilmaisuun yhteiskunnallisessa keskustelussa.
Koko raportti on ladattavissa ilmaiseksi: http://www.demos.co.uk/publications/videorepublic
Tutkimuksen tueksi on myös tuotettu YouTube-video http://www.youtube.com/watch?v=h0JX5jWv-tk
VTT: Viljakainen, Anna, Bäck, Asta & Lindqvist, Ulf
Media ja mainonta vuoteen 2013