Kategoria: Tiedotteet

Seminaari ja keskustelutilaisuus 6.6.2017 kello 14–17 Päivälehden museossa (Ludviginkatu 2–4, Helsinki)

Viime vuosien aika aikana on käyty niin maailmalla kuin Suomessa tiivistyvää keskustelua digitaalisen viestinnän mahdollistamasta tiedonkeruusta ja sen säätelyn tarpeesta. Keskustelu virisi uudelle tasolle viimeistään neljä vuotta sitten, kun Edward Snowdenin paljastukset Yhdysvaltain ja sen liittolaisten verkkotiedustelusta paljastivat niin toiminnan mahdollisen laajuuden kuin sen teknisen tarkkuuden. Polttoainetta pohdinnoille antavat päivittäiset uutiset niin terroriteoista, tietomurroista kuin verkon käyttäjätietojen kaupallisista ja poliittisista käyttöyhteyksistä. Tässä ilmapiirissä yhteiskunnan ja yksiköiden turvallisuuden kysymykset on sovitettava yhteen yksityisyyden vaatimusten ja yksilöiden oikeuksien kanssa. Näiden suhteiden määrittelyä pyrkii täsmentämään myös Suomessa valmisteilla oleva tiedustelulaki.

Tampereen yliopisto ja Helsingin Sanomain säätiö järjestävät yhdessä seminaarin, joka virittää keskustelua näistä monimutkaisista teemoista kysymällä, millä tavalla erilaisia yksilöiden digitaaliseen viestintään kohdistuvia tiedustelun muotoja voidaan ja pitäisi julkisesti valvoa. Keskustelua pohjustaa kaksi lyhyttä kansainväliseen tutkimukseen perustuvaa tutkija-alustusta, joissa puidaan asiasta käytyä kansainvälistä keskustelua. Sen jälkeen puhetta jatkaa kotimainen asiantuntijapaneeli – ja yleisö.

Seminaari järjestetään englannin kielellä.

OHJELMA (pdf)

Lue lisää

MediaMaanantai on säätiön keskustelusarja mediasta, journalismista ja sananvapaudesta. Tilaisuudet ovat maanantaisin klo 17-19 Päivälehden museolla, Ludviginkatu 2-4, Helsinki.  Tilaisuudet ovat avoimia kaikille. Tervetuloa!

Kevään 2017 tilaisuudet

23.1. Levoton vuosi 1917

Keskustelemassa Helsingin yliopiston professori Laura Kolbe, tietokirjailija, everstiluutnantti evp. Jarmo Nieminen ja Helsingin Sanomien toimittaja ja kirjailija Kimmo Oksanen.

6.2. Uutisena uskonto

Kirkko ja kaupunki -lehden päätoimittaja Jaakko Heinimäki, Helsingin Sanomien toimittaja Katja Kuokkanen, Vesalan yläasteen koulun islamin opettaja Suaad Onniselkä ja Helsingin yliopiston tutkija Johanna Sumiala.

13.3. Valemedioita ja faktantarkistusta

Faktabaarin vastaava toimittaja Tuomas Muraja, Tampereen yliopiston tutkija Elina Noppari, Ilkan ja Pohjalaisen verkkotoimituksen esimies Juha Vainio ja Valheenpaljastaja-juttusarjaa kirjoittava toimittaja Johanna Vehkoo.

3.4. Sananvapauden rajat Pietarissa?

Saako itärajan takana yhä sanoa? Millaista on venäläistoimittajien arki Suomen lähialueilla? Tilaisuudessa keskustelevat toimittaja Malcolm Dixelius, Ruotsi, politiikan toimittaja Artem Filatov, Eho Moskvy -radioasema, toimittaja Kari Huhta, Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomien Venäjä-toimittaja Arja Paananen, tutkiva journalisti Irina Pankratova, Delovoi Peterburg -lehti ja tutkija Dmitry Yagodin, Tampereen yliopisto. Tilaisuus järjestetään International Press Instituten (IPI) kanssa. Keskustelu käydään englanniksi.

8.5. Rikosuutiset ja pelonilmapiiri

Ovatko rikosuutiset lisääntyneet? Miten uutisointi vaikuttaa ihmisten turvallisuudentunteeseen? Keskustelijoina Helsingin yliopiston kriminologian professori Janne Kivivuori, Helsingin poliisilaitoksen ylikomisario Jari Taponen sekä Helsingin Sanomien toimittaja Susanna Reinboth.

Lue lisää

Vuonna 2016 Suomi ja Ruotsi juhlivat näyttävästi 250 vuotta täyttänyttä painovapausasetusta. Syytä juhlaan olikin: vuonna 1766 Ruotsin valtiopäivillä säädetty radikaali painovapausasetus oli ensimmäinen maailmassa. Ja erityistä syytä juhlaan antoi se, että asetuksen voimaantuloon vaikutti merkittävästi suomalainen Anders Chydenius, kokkolalainen valtiopäivämies ja kirkkoherra.

Painovapausasetus poisti ennakkosensuurin ja teki valtaapitävien arvostelusta sallittua. Se oli samalla myös maailman ensimmäinen julkisuuslaki. Ensimmäistä kertaa säädettiin, että hallinnon ja oikeuslaitoksen asiakirjat olivat lähtökohtaisesti julkisia ja kansalaisten käytettävissä.

Juhlavuotta vietettiin teemalla Oikeus tietää – oikeus sanoa. Helsingin Sanomain Säätiö järjesti juhlavuoden aikana yhdessä Anders Chydenius -säätiön kanssa useita aiheeseen liittyneitä seminaareja ja tapahtumia. Vuoden päätapahtuma oli Suomen valtion ja Unescon yhteistyönä järjestämä Maailman lehdistönvapauden päivän konferenssi. Toukokuun alussa Finlandia-taloon kokoontui lähes tuhat median- ja sananvapauden puolestapuhujaa eri puolilta maailmaa. Helsingin Sanomain Säätiö oli keväällä 2014 yhtenä aloitteentekijänä konferenssin saamiseksi Suomeen.

Painovapausasetuksesta ei kuitenkaan tullut pysyvää. Jo kuuden vuoden kuluttua, vuonna 1772, Kustaa III:n vallankaappauksen jälkeen, painovapautta alettiin vähitellen lakkauttaa. Muutaman vuoden kuluttua siitä ei enää ollut jälkeäkään.

Tämä on hyvä muistutus siitä, etteivät parhaatkaan saavutukset ole automaattisesti pysyviä.

Suomi on saanut seitsemän vuotta nauttia lehdistönvapauden ykkösmaan tittelistä. Tunnustus on tullut kansainväliseltä Toimittajat ilman rajoja -sananvapausjärjestöltä. Mutta tämäkään saavutus ei säily ilman jatkuvaa työtä. Suomalaisen median on joka päivä pidettävä huolta siitä, että lehdistönvapautemme säilyy maailman parhaana.

Helsingin Sanomain Säätiön tehtävänä on tukea suomalaista mediaa ja laatujournalismia sekä toimia sananvapauden puolesta. Tämä on myös työtä suomalaisen demokratian puolesta. Ilman korkealaatuista, faktoihin perustuvaa, ammattitaitoisesti tehtyä journalismia kansalaiset eivät voi muodostaa punnittuja ja perusteltuja mielipiteitä toimintansa – kuten äänestämisen tai muun kansalaisaktiivisuuden – pohjaksi.

Vuonna 2016 voimakkaasti lisääntyneet valemediat ja muut valheita levittävät kanavat ovat olleet huolestuttava ilmiö nimenomaan demokratian kannalta. Erityisen huolestuttavaa on tietysti myös se, ettei tämänsuuntainen kehitys ole ollut kaikista edes huolestuttavaa. Liian monen mielestä totuudella ei ole niin suurta väliä. Tärkeämpiä ovat hyvät ja vetävät tarinat sekä se, miltä asiat itsestä tuntuvat ja miten ne koetaan.

Oxfordin sanakirjojen toimitus valitsi vuoden 2016 sanaksi ”post- truth” eli totuudenjälkeinen. Totuudenjälkeisellä ajalla viitataan siihen, että tunteet ja jopa valheet ovat syrjäyttäneet faktat, erityisesti politiikassa. Toisaalta koko käsitettä on myös kritisoitu: onko koskaan elettykään totuuden aikaa?

Helsingin Sanomain Säätiö haluaa selvittää ilmiötä ”totuudenjälkeinen aika” mahdollisimman laajasti sekä tutkimuksen että journalismin keinoin. Teeman käsittelyyn säätiö onkin varannut vuoden 2017 yhteensä kahden miljoonan euron apurahabudjetista 500 000 euroa.

Lasten ja nuorten mediakasvatuksen hyväksi säätiö tekee työtä ylläpitämässään Päivälehden museossa. Reilu vuosi sitten uudistetusta museosta on tullut paitsi suuren yleisön myös erilaisten tapahtumanjärjestäjien suosima paikka. Päivälehden arkistossa on tutkijoille ja muillekin lehdistön historiasta kiinnostuneille runsaasti tutkimusaineistoa vapaasti käytettävissä. Säätiön kolme toimintamuotoa – apurahat, museo ja arkisto – toimivat kaikki yhdessä ja erikseen laatujournalismin ja sananvapauden hyväksi.

Meillä kaikilla on oikeus tietää ja oikeus sanoa. Mutta yhtä tärkeää on muistaa, että meillä on myös vastuu sanomisistamme.

Ulla Koski
Yliasiamies

***

Vuosikertomus 2016

Lue lisää

Ensimmäiset opiskelijat on valittu Helsingin Sanomain Säätiön ja kansainvälisen lehdistöinstituutin IPI:n lehdistönvapausohjelmaan. Kauden 1.7.–31.12.2017 harjoittelijaksi on valittu Henri Koponen Haaga-Helian ammattikorkeakoulusta ja 1.1.–30.6.2018 Alma Onali Tampereen yliopistosta.

Helsingin Sanomain Säätiön ja kansainvälisen lehdistöinstituutin International Press Instituten, IPI yhteistyön tarkoituksena on tarjota suomalaisille viestinnän opiskelijoille mahdollisuus tutustua lehdistönvapauden puolesta tehtävään työhön ja toimia lehdistönvapauden edistämiseksi kansainvälisessä ympäristössä. Helsingin Sanomain Säätiön myöntämä apuraha tarjoaa suomalaisopiskelijoille puolen vuoden työharjoittelujakson maailman vanhimmassa sananvapausjärjestössä IPI:ssä Wienissä, Itävallassa. Harjoittelijalla on lisäksi mahdollisuus perehtyä tarkemmin jonkin maanosan sananvapaustilanteeseen.

Solmittu yhteistyösopimus on kolmivuotinen. Seuraava haku järjestetään loppuvuodesta 2017.

Lue lisää

Helsingin Sanomain Säätiön hallitus on myöntänyt 30.3. pitämässään vuosikokouksessa 546 120 euroa kymmeneen hankkeeseen, joissa selvitetään ilmiötä Totuudenjälkeinen aika.

Säätiö julisti alkuvuodesta teemaa koskevan suunnatun haun. Hakemuksia tuli 74, ja niiden yhteenlaskettu hakusumma oli yli viisi miljoonaa euroa.
Säätiön hallitus piti hankkeita kokonaisuudessaan erittäin korkeatasoisina. Hakemuksia saatiin mm. filosofian, politiikan tutkimuksen, journalismin ja historian aloilta.

Apurahoja myönnettiin sekä tieteelliseen tutkimukseen että journalistisiin hankkeisiin. Suurin yksittäinen apuraha, 106 300 euroa, myönnettiin Turun yliopiston dosentin Arttu Saarisen johtamalle tutkimukselle, jossa selvitetään puolueiden kannattajien ja jäsenten mediakäyttäytymistä ja luottamusta mediaan. Toisen suurapurahan, 99 240 euroa, sai Laurean ammattikorkeakoulun hanke, jossa tutkitaan tekoälyä viestin luotettavuuden arvioijana. Hanketta johtaa yliopettaja Jyrki Suomala.

Muissa tuetuissa hankkeissa tutkitaan mm. vastamedioiden toimintaa Suomessa, Ranskassa ja Yhdysvalloissa ja totuudenjälkeistä aikaa nyt ja 1800-luvun puolivälissä. Lisäksi tukea myönnettiin näyttely- ja tietokirjaprojekteihin. Kaikkiaan säätiön hallitus jakoi apurahoja 671 440 euroa 14 hankkeelle.

Kaikki myönnetyt apurahat osoitteessa: http://www.hssaatio.fi/myonnetyt-apurahat/

Hallituksen uudeksi jäseneksi nimitettiin viestintä- ja varainhankintayksikön johtaja Elina Lehtinen CMI:stä. Lehtinen on toiminut hallituksen varajäsenenä vuodesta 2012. Lehtisestä tulee myös hallituksen toinen varapuheenjohtaja.

Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Kaius Niemi ja ensimmäisenä varapuheenjohtajana professori Matti Sintonen. Uudeksi varajäseneksi hallitus kutsui Helsingin yliopiston tietokirjallisuuden ja -kirjoittamisen professorin Pirjo Hiidenmaan.

Lue lisää

Teksti: Rosa Lampela | Kuvat: Ida Pimenoff

Helsingin Sanomain Säätiön järjestämän mediainnovaatiokilpailu Uutisraivaajan finalistit on valittu. Uutisraivaajan tuomaristo valitsi viisi joukkuetta jatkoon kokouksessaan Helsingissä keskiviikkona 8.3.

Jatkoon pääsevät joukkueet ovat Aatos, Frameright, Rolling Stories, Streamia ja Tripsteri.

Aatos on podcastien tuotanto- ja jakeluyhtiö, joka tuo laadukkaan audiojournalismin kuulijat ja tekijät yhteen luomalla ”audion HBO:n”. Joukkueen jäsenet ovat Leena Alanko, Emmi Skytén, Arttu Seppänen ja Niko Isojärvi.

Frameright on liitännäissovellus, jonka avulla kuvat rajautuvat aina oikein. Joukkueen jäsenet ovat Marina Ekroos ja Ilkka Järstä.

Rolling Stories on uusi monimediainen esitystekniikka, joka soveltuu kaikille esikoululaisista ammattilaisiin. Joukkueeseen kuuluvat Tero Jartti, Ilkka Kumpunen, Kemal Ahson, Juho Jouhtimäki ja Pekka Pärnänen.

Streamia on streaming-tekniikkaan erikoistunut verkkomedia. Joukkueeseen kuuluvat Ville Polvela, Arto Söderström ja Vesa Kivistö. @StreamiaFI

Tripsteri on hauska, helppo ja sosiaalinen matkailusovellus. Joukkueeseen kuuluvat Tuulia Kolehmainen, Noora Mattila, Paula Kultanen Ribas, Siru Valleala, Panu Pahkamaa ja Mika Vikström. @Tripsteri

Joukkueet saavat 10 000 euroa siemenrahaa ja mentoreikseen kokeneita media- ja bisnesammattilaisia Uutisraivaaja-kilpailun tuomaristosta sekä Uutisraivaaja-valmentajasta Juho Ojalasta, Lucifyn toimitusjohtajasta. Finalistit kehittävät projektejaan kuuden kuukauden ajan muun muassa etsimällä palveluilleen käyttäjäkuntaa.

Hakemusten taso oli todella korkea, ja moni joukkue jäi ilman finaalipaikkaa.

Finaaliin valittiin viisi tiimiä, jotka avaavat hyvin erilaisia perspektiivejä median maailmaan. Joukkueet tuovat uusia olennaisia näkökulmia tiedonvälitykseen niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin,” sanoo Uutisraivaaja-tuomariston puheenjohtaja Pekka Ala-Pietilä.

Tiedote (pdf)

Lue lisää

Suomalaiset vaikuttajat pääsevät jatkossakin verkottumaan Washingtonin Wilson Centerissä. Suomalaisten säätiöiden tuella vuonna 2013 Wilson Centerissä käynnistetty Suomen-ohjelma sai jatkokauden, jota rahoittavat vuosina 2017–2019 Ella ja Georg Ehrnroothin säätiö, Helsingin Sanomain Säätiö, Saara ja Björn Wahlroosin säätiö sekä Jenny ja Antti Wihurin rahasto.

Washington D.C:ssä toimiva Woodrow Wilson International Center for Scholars on Yhdysvaltain kongressin 1968 perustama puolueeton tutkimuskeskus, ajatushautomo ja avoin kohtaamispaikka, jossa stipendiaatit saavat syventää tietojaan ja taitojaan, vaihtaa ideoita ja luoda arvokkaita yhteyksiä.

Wilson Centerin Suomen-ohjelmaan sisältyy suomalaisten stipendiaattien vastaanottaminen 3–6 kuukaudeksi sekä Euroopan turvallisuuspoliittisia kysymyksiä luotaavien Ahtisaari-symposiumien järjestäminen. Hankkeen johtajana Suomessa toimii professori Henrik Meinander Helsingin yliopistosta.

Stipendiaattihaku järjestetään helmikuussa 2017. Hakukelpoisia ovat suomalaiset keskeisissä asemissa työskentelevät yhteiskunnalliset, talous- ja kulttuurielämän ja median vaikuttajat sekä näiden alojen tutkijat.

Lisätietoja:

Koordinaattori Mikko-Olavi Seppälä
info@wilsoncenter-haku.fi tai puhelin 0400 868006.

www.wilsoncenter-haku.fi

Lue lisää

Helsingin Sanomain Säätiön ylläpitämässä Päivälehden museossa järjestetään kirjapainotaidon työnäytöksiä kuutena peräkkäisenä sunnuntaina alkaen 5. maaliskuuta 2017.

Työnäytöksissä voit tutustua kohopainantaan, käsin- ja koneladontaan sekä sanomalehden taittomenetelmiin metalli- ja paperitaittotekniikan aikakausina. Käytössä ovat rivilatoma- ja kohopainokoneet.

Työnäytökset pidetään Päivälehden museon Painokellarissa, osoitteessa Ludviginkatu 2-4 ja sinne on vapaa pääsy. Tervetuloa!

Näytökset:
5. maaliskuuta klo 13 – 15
12. maaliskuuta klo 13 – 15
19. maaliskuuta klo 13 – 15
26. maaliskuuta klo 13 – 15
2. huhtikuuta klo 13 – 15
9. huhituuta klo 13 – 15

www.paivalehdenmuseo.fi

Lue lisää

Teksti: Rosa Lampela | Kuvat: Ida Pimenoff

Uutisraivaajan hakuaika sulkeutui tiistaina 17.1. klo 17.00. Kilpailuun tuli yhteensä 50 hakemusta, joista iso osa liittyy uusiin ansaintamalleihin. Myös kategoriat Yhteistuotanto (crowdsourcing, co-creation) ja Tiedon järjestely olivat suosittuja. Lisäksi mukana on mm. pari robotiikkaan ja automaattiseen tiedontuotantoon keskittyvää projektia.

Finalistit saavat noin 5 000 – 10 000 euron alkupääoman, jonka avulla he kehittävät projektejaan. He saavat ohjausta myös mentoreilta. Varsinainen voittaja tai voittajat valitaan syksyllä 2017.

Lue lisää: www.uutisraivaaja.fi

Lue lisää