Kategoria: Tiedotteet

MediaMaanantai on säätiön keskustelusarja mediasta, journalismista ja sananvapaudesta. Tilaisuudet ovat maanantaisin klo 17-19 Päivälehden museolla, Ludviginkatu 2-4, Helsinki.  Tilaisuudet ovat avoimia kaikille. Tervetuloa!

KEVÄÄN 2018 TILAISUUDET

14.5. Lukiolistoja ja koulushoppailua

Helsingin Sanomien toimittaja Marjukka Liiten ja Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan dosentti Jari Salminen ja Suomen Kuntaliiton lukiokoulutuksen erityisasiantuntija Kyösti Värri.

Menneet tilaisuudet

16.4. Ammattina lifestyle

Blogisti Elsa Heiko, Tampereen yliopiston tutkijatohtori Katariina Mäkinen, blogisti Janne “naaG” Naakka ja toimittaja, kirjailija Mirva Saukkola.

12.3. #MeToo!

Vapaa kirjoittaja Kaarina Hazard, Helsingin yliopiston viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari, Helsingin Sanomien päätoimittaja Antero Mukka ja Yleisradion toimittaja Olli Seuri.

12.2. Urheilija mediassa

Itä-Suomen yliopiston liikuntakasvatuksen yliopisto-opettaja Annu Kaivosaari, Suomen Taitoluisteluliiton markkinointi- ja viestintäpäällikkö Mila Kajas, Ilta-Sanomien urheilu-toimituksen esimies Petri Lahti, Palloliiton varapuheenjohtaja Katri Mattsson ja tietokirjailija Kalle Virtapohja.

22.1. Uutisvuosi 1918

Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti Samu Nyström, Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen toimittaja Sami Sillanpää ja Teatteri Avoimien Ovien taiteellinen johtaja Heini Tola.

Tilaisuudessa julkistetaan Helsingin Sanomat 1918 -uutislehti.

Lue lisää

Helsingin Sanomain Säätiön hallitus päätti vuosikokouksessaan 21.3. käynnistää viidennen kerran Uutisraivaaja-innovaatiokilpailun. Uutisraivaaja-kilpailun kautta mediatoimialalle etsitään uusia, kannattavia liiketoimintamalleja. Kilpailuun osallistutaan idealla, joka voi olla esimerkiksi uusi ansaintamalli tai uudenlainen tapa julkaista, kerätä tai koota tietoa.

Kilpailun toteuttamiseen hallitus varasi 300 000 euroa. Kilpailu käynnistyy syksyllä 2018. Ensimmäinen Uutisraivaaja järjestettiin vuonna 2010.

Lisäksi säätiö myönsi 45 487 euron rahoituksen Jyväskylän yliopiston Kieli- ja viestintätieteiden laitokselle satunnaista mediankäyttöä tutkivaan kansainväliseen vertailevaan hankkeeseen. Säätiö tukee myös Skolar Award -tiedekilpailun yhteydessä järjestettävää viestintäkoulutusta 20 000 eurolla.

Vuoden 2018 apurahoihin hallitus varasi kaksi miljoonaa euroa.

Säätiön hallituksen uudeksi varajäseneksi valittiin elokuvatutkimuksen professori Anu Koivunen Tukholman yliopistosta. Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Helsingin Sanomain vastaava päätoimittaja Kaius Niemi.

Lue lisää

Tuoreen vaikuttavuusarvioinnin mukaan viestinnän ja median tutkimuksen apurahansaajat kokevat säätiön vaikuttaneen vahvasti heidän työuriinsa.

Helsingin Sanomain Säätiö myllersi viestinnän tutkimuksen kentän aloittaessaan toimintansa vuonna 2005. Uusi säätiö moninkertaisti alan tutkimuksen rahoituksen ja ohjasi akateemista tutkimusta käytännönläheisempään ja ajankohtaisempaan suuntaan. Vaikka myöntösummat ovat sittemmin pienentyneet, säätiön yhteiskunnallinen vaikuttavuus on omalla sarallaan yhä hyvin vahvaa, ilmenee tänään julkistetusta Helsingin Sanomain Säätiön vaikuttavuusarvioinnista.

Vaikuttavuusarvioinnilla haluttiin selvittää, millä eri tavoin säätiö vaikuttaa yhteiskuntaan ja ympäristöönsä ja miten säätiö on tässä tehtävässään onnistunut. Arvioinnin tekivät säätiön tilauksesta Viestintäluotsi Oy:n YTM Pasi Kivioja ja VTT Petro Poutanen.

Helsingin Sanomain Säätiö tukee viestintäalan tutkimusta, sananvapautta ja toimittajien kouluttautumista ulkomaisissa yliopistoissa sekä järjestää Uutisraivaaja-mediainnovaatiokilpailua. Säätiö on toimintansa aikana jakanut apurahoja kaikkiaan 38 miljoonaa euroa. Viime vuonna jaettiin apurahoja 1,5 miljoonaa euroa ja toimittajastipendejä 550 000 eurolla. Lisäksi säätiö ylläpitää Päivälehden museota ja Päivälehden arkistoa.

Ilman Helsingin Sanomain Säätiötä suomalainen viestintätutkimus joutuisi pärjäämään huomattavasti niukemmalla rahoituksella ja tuskin keskittyisi aivan näin käytännöllisiin ja päivänpolttaviin kysymyksiin kuin nykyisin”, Pasi Kivioja arvioi.

Säätiön rahoittaman tutkimuksen käytännönläheisyys ja ajankohtaisuus saivat tutkijoilta paljon kiitosta mutta myös eniten kritiikkiä. Toisaalta oltiin tyytyväisiä säätiön työllistävään vaikutukseen ja tutkimuksen hyödyllisyyteen, mutta samalla arvosteltiin rahoituskausien lyhytjänteisyyttä.

Kiviojan mukaan apurahansaajat pitivät säätiön yhteiskunnallista vaikuttavuutta varsin vahvana ja säätiön merkitystä oman uransa kannalta erittäin suurena. Säätiörahoitus oli muun muassa tuonut tutkijoille kansainvälistä kokemusta ja verkostoja.

Arviointiraportissa todetaan säätiön tukeman tutkimuksen tieteellisen vaikuttavuuden olevan julkaisuanalyysin perusteella yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen keskitasoa. Tieteellisten artikkeleiden lisäksi monissa hankkeissa on syntynyt lopputuotoksina muun muassa kirjoja, blogeja, nettisivustoja ja seminaariesityksiä.

Vaikuttavuusarvioinnin tulokset ovat ilahduttavaa luettavaa ja kertovat säätiön onnistumisesta tehtävässään. Mutta myös raportissa esitetty kritiikki on arvokasta, kun mietimme säätiön tulevaa toimintaa”, sanoo säätiön yliasiamies Ulla Koski.

Evaluaatioraporttisivulle tästä.

Raportin kokonaisuudessaan (pdf) voi ladata täältä.

Lisätietoja:
Yliasiamies Ulla Koski
Helsingin Sanomain Säätiö
p. 040 731 1507
ulla.koski@hssaatio.fi

Pasi Kivioja
Viestintäluotsi Oy
p. 040 718 7242
pasi.kivioja@viestintaluotsi.fi

Lue lisää

Keväällä 2017 Helsingin Sanomain Säätiö järjesti suunnatun haun teemana Totuudenjälkeinen aika.  Säätiön hallitus myönsi yli puoli miljoonaa euroa kymmenelle hankkeelle. Mitä hankkeille kuuluu nyt? Mitä ilmiöstä on saatu selville? Miten tästä eteenpäin?

 

TERVETULOA

Totuudenjälkeinen aika – nyt -seminaariin maanantaina 19.3. klo 16–18
Päivälehden museoon (Ludviginkatu 2–4).

 

OHJELMA

Politiikka ja distruptio
Toimitusjohtaja Taru Tujunen, Ellun Kanat

Poliittiset kuplat ja media
Dosentti, yliopisto-opettaja Arttu Saarinen, Turun yliopisto

Tekoäly viestin luotettavuuden arvioijana
Dosentti, yliopettaja Jyrki Suomala, Laurea-ammattikorkeakoulu

Miten media selviää polarisaation ja paskapuheen aikana?
Dosentti, vanhempi tutkija Antto Vihma, Ulkopoliittinen instituutti

Alustusten jälkeen paneelikeskustelu, jota vetää toimittaja Johanna Vehkoo.

Tilaisuuden lopuksi keskustelu jatkuu pienen purtavan kera.

#totuudenjälkeen

Lisää hankkeista: www.totuudenjalkeinen.fi

Lue lisää

Kansalliskirjaston ylikirjastonhoitaja Kai Ekholm on tunnettu sananvapauden ja sensuurin tutkija. Hänen väitöskirjansa aiheena olivat vuosina 1944-1946 kirjastoissa kielletyt kirjat. Ekholm on nostanut työssään esiin ilmaisunvapauden kysymyksiä ja puolustanut Kansalliskirjastoa, yhteisen muistimme paikkaa, Helsingin yliopiston vaikeassa taloustilanteessa rohkeasti.

Yksi 2000-luvun merkittävimmistä sananvapausaiheisista teoista on Suomessa ollut Tiellä sananvapauteen -verkkosivuston luominen ja julkistaminen. Sivusto on Helsingin Sanomain Säätiön rahoittama ja Kai Ekholmin johtaman laajan asiantuntijaryhmän rakentama kokonaisuus, joka tarjoaa ajantasaista, tutkittua tietoa suomalaisesta lainsäädännöstä, sensuurista ja sananvapauden tilasta 1900-luvun alusta nykypäivään saakka. Verkkosivusto on helppokäyttöinen, informatiivinen ja näyttävä.

Tiellä sananvapauteen -sivusto sai Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon vuonna 2017.

Kai Ekholmin johdolla Kansalliskirjasto teki vuonna 2017 merkittävän päätöksen ja avasi vuoden 1918 digitaaliset sanomalehtiarkistot tutkijoiden ja muiden kiinnostuneiden vapaaseen käyttöön jo ennen kuin sata vuotta lehtien julkaisuajankohdasta tuli täyteen. Perusteluna oli se, että sisällissodan kaltaista poikkeuksellisen tärkeää ajanjaksoa täytyy päästä tutkimaan hyvissä ajoin ja vapaasti.

Kansalliskirjaston digitaalisen lehtiarkiston käytettävyys ja avoimuus ovat lisänneet tutkimuksen vapautta ja tiedonsaannin rajoittamattomuutta. Nämä kaksi ovat tärkeitä tekijöitä vapaassa kansalaisyhteiskunnassa.

Suomen Penillä on kunnia luovuttaa ylikirjastonhoitaja Kai Ekholmille vuosittainen sananvapauspalkintonsa. Palkintona luovutetaan taiteilija Kaiju Haanpään teos Isfahan.Kaiju Haanpää lahjoitti teoksensa sananvapauspalkinnoksi. Haanpää on huhmarilainen taiteilija, joka on tunnettu vaikuttavista, värikkäistä tekstiilikollaaseistaan:  https://kaijuhaanpaa.com/

Suomen PEN:in sananvapauspalkinto on tunnustus sananvapauden puolesta ansioituneesti toimineelle henkilölle, yhdistykselle tai muulle toimijalle. Kai Ekholm on seitsemäs palkinnon saaja. Aiemmat palkitut ovat: Sunniva Drake (2017), Matti Suurpää (2016), Abdirahim Hussein (2015), Kimmo Oksanen (2014), Eva Neklyaeva (2013) ja Ville Ranta (2012).

Suomen PEN on vuonna 1928 perustettu kirjailijoiden kansainvälinen sananvapausjärjestö. Se on osa yli 100 maassa toimivaa Kansainvälistä PEN:iä (Pen International). Peruskirjansa mukaisesti PEN puolustaa ja edistää kirjallisuutta sekä taiteen- ja ilmaisunvapautta kaikkialla maailmassa.

Lue lisää

Helsingin Sanomain Säätiön hallitus myönsi vuoden viimeisessä kokouksessa 11.12.
447 200 euroa neljälle hankkeelle.

Suurin yksittäinen apuraha, 215 000 euroa, myönnettiin OTT Taina Pihlajarinteen johtamalle hankkeelle, jossa tutkitaan tekoälyjournalismin oikeudellisia kysymyksiä. Tutkimuksen tavoitteena on mm. tuottaa ratkaisuehdotuksia lainsäädäntötyöhön ja tarjota käytännön toimijoille oikeudellisia työkaluja sovellusten kehittämiseen. Tutkimuksen suorituspaikka on Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta. Kaksivuotinen hanke alkaa toukokuussa 2018.

Säätiö on valinnut myös vuoden 2018 toimittajastipendiaatit. Oxfordin yliopiston yhteydessä toimivaan Reuters-instituuttiin on valittu Aura Lindeberg Yleisradiosta, Berliinissä sijaitsevaan Freie Universitätiin freelance-toimittaja Mari Lukkari, Fudanin yliopistoon Shanghaihin Risto Salminen sanomalehti Karjalaisesta ja Tanskan Aarhusissa toimivaan Constructive Instituteen Silja Raunio Yleisradiosta. Lisäksi säätiö tekee yhteistyötä yhdysvaltalaisten USC Annenbergin ja Columbian yliopiston sekä World Press Instituten kanssa. Vastaanottavat tahot tekevät lopulliset valinnat säätiön suositusten pohjalta vuoden 2018 puolella. Kaikkiaan stipendiä haki 51 toimittajaa.

Helsingin Sanomain Säätiö on jakanut vuonna 2017 apurahoina ja stipendeinä yhteensä 1,6 miljoonaa euroa. Vuodeksi 2018 säätiö on varannut apurahoihin ja stipendeihin kaksi miljoonaa euroa.

Kaikki säätiön myöntämät apurahat osoitteessa http://www.hssaatio.fi/myonnetyt-apurahat/

Lisätietoja: yliasiamies Ulla Koski, 040 73 11 507; OTT Taina Pihlajarinne, 040 412 9050

 

 

Lue lisää

MediaMaanantai on säätiön keskustelusarja mediasta, journalismista ja sananvapaudesta. Tilaisuudet ovat maanantaisin klo 17-19 Päivälehden museolla, Ludviginkatu 2-4, Helsinki.  Tilaisuudet ovat avoimia kaikille. Tervetuloa!

SYKSYN 2017 TILAISUUDET

4.12. Ihana, ilkeä julkisuus

Me Naiset -lehden päätoimittaja Iina Artima-Kyrki, Suomen Kuvalehden mediakolumnisti Pasi Kivioja, stylisti Teuvo Loman ja yrittäjä, juontaja Lola Odusoga.

Menneet tilaisuudet

6.11. Kriitikon valta

Tampereen yliopiston dosentti Heikki Hellman, kirjailija Venla Hiidensalo, Helsingin Sanomien toimittaja Teemu Luukka ja Suomen Näyttelijäliiton puheenjohtaja Helena Ryti.

23.10. Kuvan totuus

Helsingin yliopiston tutkija Jukka Häkkinen, Helsingin Sanomien lehtikuvaaja Sami Kero, Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun professori Merja Salo ja valokuvaaja Kari Kuukka.

9.10. Ideasta uutiseksi

STT:n uutispäätoimittaja Minna Holopainen, Ylen journalististen standardien ja etiikan päällikkö Timo Huovinen, Ylioppilaslehden päätoimittaja Robert Sundman ja Helsingin Sanomien toimittaja Satu Vasantola.

11.9. Medialapsuus

Keskustelemassa Helsingin Sanomien Lasten uutisten tuottaja Fanny Fröman, lukiolainen Amanda Kelo, väitöskirjatutkija, pelikasvattaja Mikko Meriläinen ja Tampereen yliopiston tutkija Elina Noppari.

Lue lisää

Valokuvat: Ida Pimenoff

Vapaus, rakkaus, tasa-arvo – salonkielämää Helsingissä ja Kuopiossa -näyttely Päivälehden museossa 8.11.2017–7.1.2018

Vapaus, rakkaus, tasa-arvo – Salonkielämää Helsingissä ja Kuopiossa -näyttely kuvaa 1800-luvun lopun kiehtovaa salonkikulttuuria sekä yhteiskunnallista keskustelua, jota ohjasivat naiset. Karismaattiset salonkirouvat, kirjailija Minna Canth ja kenraalitar Elisabeth Järnefelt, keräsivät ympärilleen niin aikakauden johtavat kirjailijat, taiteilijat, toimittajat ja poliitikot kuin intomieliset ylioppilaatkin. Canth ja Järnefelt vaikuttivat vahvasti myös Helsingin Sanomien edeltäjän, Päivälehden, perustamiseen.

Radikaalit ristipistot

Ompeluseura soveltuu myös vasta-alkajille. Tarjolla opastusta ja materiaaleja pieniin ristipistotöihin.

Lauantaina 6.1. (loppiainen) klo 15-17

Visti-pelituokiot

Mahdollisuus opetella Minna Canthin suosimaa historiallista korttipeliä vistiä. Visti on neljän hengen tikkipeli, joten alle neljän hengen tuokioissa tutustumme vistin sääntöihin ilman pelaamista.

Torstaina 28.12. klo 15-17


Päivälehden Museo (Ludviginkatu 2–4) on suljettuna 24.–26.12.2017 ja uudenvuodenpäivänä 1.1.2018. Muina päivinä museo on auki normaalisti joka päivä klo 11–17. Museon näyttelyihin ja tilaisuuksiin on vapaa pääsy.
www.paivalehdenmuseo.fi

Lue lisää

Marraskuussa Päivälehden museossa on esillä vajaan kahden viikon ajan taidetta, jota ei ole juurikaan ollut julkisesti nähtävillä. Yhdeksän öljyvärimaalausta kuuluvat Helsingin Sanomain Säätiön taidekokoelmaan ja ne ovat aiemmin olleet Sanoman omistuksessa. Teokset ovat enimmäkseen 18001900-lukujen taitteesta, ajalta, jolloin suomalaisuutta rakennettiin niin taiteessa kuin sanomalehtien sivuilla.

Näyttelyssä on esillä teoksia seuraavilta taiteilijoilta: V. Dourdin, Albert Edelfelt, Akseli Gallen-Kallela, Sigfrid August Keinänen, Oscar Kleineh, Helene Schjerfbeck, Venny Soldan-Brofeldt ja Maria Wiik.

Hurmaavat helmet on valikoitu otos säätiön taide- ja arvoesinekokoelmasta. Näyttely pyrkii avaamaan klassikkotaiteilijoiden vähemmän tunnettuihin teoksiin liittyviä kysymyksiä ja tarinoita niiden takaa.

Yksi esillä olevista teoksista on Helene Schjerfbeckin vahvan ekspressiivinen Suru, jonka valmistumisvuoden 1919 tiedetään olleen taiteilijalle itselleen raskas. Välittyykö teoksen esittämästä käpertyneestä hahmosta Schjerfbeckin oma ahdistus?

Näyttelyssä voi tutustua myös Tuonelan virran mieheen: Akseli Gallen-Kallela maalasi pienen ja intensiivisesti katsovan muotokuvan ilmeisesti mittavaa Jusélius-freskoprojektiaan varten. Kuka hän on ja miten hän liittyy Kalevalan maailmaan?

Näyttely on yleisölle avoinna 15.-26.11.2017 joka päivä klo 11-17 Päivälehden museossa, Ludviginkatu 2-4. Näyttelyyn ja museoon on vapaa pääsy.

www.paivalehdenmuseo.fi

Lue lisää