Kategoria: Tiedotteet

Marraskuussa Päivälehden museossa on esillä vajaan kahden viikon ajan taidetta, jota ei ole juurikaan ollut julkisesti nähtävillä. Yhdeksän öljyvärimaalausta kuuluvat Helsingin Sanomain Säätiön taidekokoelmaan ja ne ovat aiemmin olleet Sanoman omistuksessa. Teokset ovat enimmäkseen 18001900-lukujen taitteesta, ajalta, jolloin suomalaisuutta rakennettiin niin taiteessa kuin sanomalehtien sivuilla.

Näyttelyssä on esillä teoksia seuraavilta taiteilijoilta: V. Dourdin, Albert Edelfelt, Akseli Gallen-Kallela, Sigfrid August Keinänen, Oscar Kleineh, Helene Schjerfbeck, Venny Soldan-Brofeldt ja Maria Wiik.

Hurmaavat helmet on valikoitu otos säätiön taide- ja arvoesinekokoelmasta. Näyttely pyrkii avaamaan klassikkotaiteilijoiden vähemmän tunnettuihin teoksiin liittyviä kysymyksiä ja tarinoita niiden takaa.

Yksi esillä olevista teoksista on Helene Schjerfbeckin vahvan ekspressiivinen Suru, jonka valmistumisvuoden 1919 tiedetään olleen taiteilijalle itselleen raskas. Välittyykö teoksen esittämästä käpertyneestä hahmosta Schjerfbeckin oma ahdistus?

Näyttelyssä voi tutustua myös Tuonelan virran mieheen: Akseli Gallen-Kallela maalasi pienen ja intensiivisesti katsovan muotokuvan ilmeisesti mittavaa Jusélius-freskoprojektiaan varten. Kuka hän on ja miten hän liittyy Kalevalan maailmaan?

Näyttely on yleisölle avoinna 15.-26.11.2017 joka päivä klo 11-17 Päivälehden museossa, Ludviginkatu 2-4. Näyttelyyn ja museoon on vapaa pääsy.

www.paivalehdenmuseo.fi

Lue lisää

MediaMaanantai on säätiön keskustelusarja mediasta, journalismista ja sananvapaudesta. Tilaisuudet ovat maanantaisin klo 17-19 Päivälehden museolla, Ludviginkatu 2-4, Helsinki.  Tilaisuudet ovat avoimia kaikille. Tervetuloa!

SYKSYN 2017 TILAISUUDET

4.12. Ihana, ilkeä julkisuus

Me Naiset -lehden päätoimittaja Iina Artima-Kyrki, Suomen Kuvalehden mediakolumnisti Pasi Kivioja, stylisti Teuvo Loman ja yrittäjä, juontaja Lola Odusoga.

Menneet tilaisuudet

6.11. Kriitikon valta

Tampereen yliopiston dosentti Heikki Hellman, kirjailija Venla Hiidensalo, Helsingin Sanomien toimittaja Teemu Luukka ja Suomen Näyttelijäliiton puheenjohtaja Helena Ryti.

23.10. Kuvan totuus

Helsingin yliopiston tutkija Jukka Häkkinen, Helsingin Sanomien lehtikuvaaja Sami Kero, Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun professori Merja Salo ja valokuvaaja Kari Kuukka.

9.10. Ideasta uutiseksi

STT:n uutispäätoimittaja Minna Holopainen, Ylen journalististen standardien ja etiikan päällikkö Timo Huovinen, Ylioppilaslehden päätoimittaja Robert Sundman ja Helsingin Sanomien toimittaja Satu Vasantola.

11.9. Medialapsuus

Keskustelemassa Helsingin Sanomien Lasten uutisten tuottaja Fanny Fröman, lukiolainen Amanda Kelo, väitöskirjatutkija, pelikasvattaja Mikko Meriläinen ja Tampereen yliopiston tutkija Elina Noppari.

Lue lisää

Valokuvat: Ida Pimenoff

Vapaus, rakkaus, tasa-arvo – salonkielämää Helsingissä ja Kuopiossa -näyttely Päivälehden museossa 8.11.2017–7.1.2018

Vapaus, rakkaus, tasa-arvo – Salonkielämää Helsingissä ja Kuopiossa -näyttely kuvaa 1800-luvun lopun kiehtovaa salonkikulttuuria sekä yhteiskunnallista keskustelua, jota ohjasivat naiset. Karismaattiset salonkirouvat, kirjailija Minna Canth ja kenraalitar Elisabeth Järnefelt, keräsivät ympärilleen niin aikakauden johtavat kirjailijat, taiteilijat, toimittajat ja poliitikot kuin intomieliset ylioppilaatkin. Canth ja Järnefelt vaikuttivat vahvasti myös Helsingin Sanomien edeltäjän, Päivälehden, perustamiseen.

Avoimet yleisöopastukset

Sununntaina 19.11. klo 14.00
Sunnuntaina 26.11. klo 12.00
Sunnuntaina 3.12. klo 12.00
Sunnuntaina 17.12. klo 12.00

Sananen salongista

Dramatisoitu näyttelykierros Minna Canthin johdolla 1800-luvun lopun kuumimpiin keskustelunaiheisiin. Toteutus: näyttelijä-ohjaaja Helena Ryti. Kesto noin 50 minuuttia.

Torstaina 16.11. klo 17.30
Launtaina 18.11. klo 14.00
Lauantaina 25.11. klo 14.00
Sunnuntaina 3.12. klo 14.00
Sunnuntaina 17.12. klo 14.00

Radikaalit ristipistot

Ompeluseura soveltuu myös vasta-alkajille. Tarjolla opastusta ja materiaaleja pieniin ristipistotöihin.

Perjantaina 1.12. klo 15-17
Lauantaina 9.12. klo 15-17
Maanantaina 18.12. klo 15-17
Lauantaina 6.1. (loppiainen) klo 15-17

Visti-pelituokiot

Mahdollisuus opetella Minna Canthin suosimaa historiallista korttipeliä vistiä. Visti on neljän hengen tikkipeli, joten alle neljän hengen tuokioissa tutustumme vistin sääntöihin ilman pelaamista.

Torstaina 7.12. klo 15-17
Perjantaina 15.12. klo 15-17
Torstaina 28.12. klo 15-17

 

Päivälehden museo (Ludviginkatu 2 -4) on auki joka päivä klo 11-17. Museon näyttelyihin ja tilaisuuksiin on vapaa pääsy.

www.paivalehdenmuseo.fi

Lue lisää

Toimittajastipendien hakuaika on päättynyt. Hakemuksia tuli kaikkiaan 52 kappaletta ja suosituin kohde jo toisena perättäisenä vuotena oli Los Angelesin USC Annenberg. Päätökset stipendin saajista ja jatkoon pääsevistä tehdään marraskuun aikana.

Lue lisää

Päivälehden museolla etsitään viittä ihmeellistä aarretta ja samalla tutustutaan lasten oppikirjojen kuvitusten viehättävään maailmaan oppaan johdolla. Alle kouluikäisille lapsille suunnatuille toiminnallisille ja leikillisille kierroksille on vapaa pääsy. Viisi ihmeellistä aarretta -näyttely jatkuu lokakuun alkuun asti.

Lue lisää

Seminaari ja keskustelutilaisuus 6.6.2017 kello 14–17 Päivälehden museossa (Ludviginkatu 2–4, Helsinki)

Viime vuosien aika aikana on käyty niin maailmalla kuin Suomessa tiivistyvää keskustelua digitaalisen viestinnän mahdollistamasta tiedonkeruusta ja sen säätelyn tarpeesta. Keskustelu virisi uudelle tasolle viimeistään neljä vuotta sitten, kun Edward Snowdenin paljastukset Yhdysvaltain ja sen liittolaisten verkkotiedustelusta paljastivat niin toiminnan mahdollisen laajuuden kuin sen teknisen tarkkuuden. Polttoainetta pohdinnoille antavat päivittäiset uutiset niin terroriteoista, tietomurroista kuin verkon käyttäjätietojen kaupallisista ja poliittisista käyttöyhteyksistä. Tässä ilmapiirissä yhteiskunnan ja yksiköiden turvallisuuden kysymykset on sovitettava yhteen yksityisyyden vaatimusten ja yksilöiden oikeuksien kanssa. Näiden suhteiden määrittelyä pyrkii täsmentämään myös Suomessa valmisteilla oleva tiedustelulaki.

Tampereen yliopisto ja Helsingin Sanomain säätiö järjestävät yhdessä seminaarin, joka virittää keskustelua näistä monimutkaisista teemoista kysymällä, millä tavalla erilaisia yksilöiden digitaaliseen viestintään kohdistuvia tiedustelun muotoja voidaan ja pitäisi julkisesti valvoa. Keskustelua pohjustaa kaksi lyhyttä kansainväliseen tutkimukseen perustuvaa tutkija-alustusta, joissa puidaan asiasta käytyä kansainvälistä keskustelua. Sen jälkeen puhetta jatkaa kotimainen asiantuntijapaneeli – ja yleisö.

Seminaari järjestetään englannin kielellä.

OHJELMA (pdf)

Lue lisää

MediaMaanantai on säätiön keskustelusarja mediasta, journalismista ja sananvapaudesta. Tilaisuudet ovat maanantaisin klo 17-19 Päivälehden museolla, Ludviginkatu 2-4, Helsinki.  Tilaisuudet ovat avoimia kaikille. Tervetuloa!

Kevään 2017 tilaisuudet

23.1. Levoton vuosi 1917

Keskustelemassa Helsingin yliopiston professori Laura Kolbe, tietokirjailija, everstiluutnantti evp. Jarmo Nieminen ja Helsingin Sanomien toimittaja ja kirjailija Kimmo Oksanen.

6.2. Uutisena uskonto

Kirkko ja kaupunki -lehden päätoimittaja Jaakko Heinimäki, Helsingin Sanomien toimittaja Katja Kuokkanen, Vesalan yläasteen koulun islamin opettaja Suaad Onniselkä ja Helsingin yliopiston tutkija Johanna Sumiala.

13.3. Valemedioita ja faktantarkistusta

Faktabaarin vastaava toimittaja Tuomas Muraja, Tampereen yliopiston tutkija Elina Noppari, Ilkan ja Pohjalaisen verkkotoimituksen esimies Juha Vainio ja Valheenpaljastaja-juttusarjaa kirjoittava toimittaja Johanna Vehkoo.

3.4. Sananvapauden rajat Pietarissa?

Saako itärajan takana yhä sanoa? Millaista on venäläistoimittajien arki Suomen lähialueilla? Tilaisuudessa keskustelevat toimittaja Malcolm Dixelius, Ruotsi, politiikan toimittaja Artem Filatov, Eho Moskvy -radioasema, toimittaja Kari Huhta, Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomien Venäjä-toimittaja Arja Paananen, tutkiva journalisti Irina Pankratova, Delovoi Peterburg -lehti ja tutkija Dmitry Yagodin, Tampereen yliopisto. Tilaisuus järjestetään International Press Instituten (IPI) kanssa. Keskustelu käydään englanniksi.

8.5. Rikosuutiset ja pelonilmapiiri

Ovatko rikosuutiset lisääntyneet? Miten uutisointi vaikuttaa ihmisten turvallisuudentunteeseen? Keskustelijoina Helsingin yliopiston kriminologian professori Janne Kivivuori, Helsingin poliisilaitoksen ylikomisario Jari Taponen sekä Helsingin Sanomien toimittaja Susanna Reinboth.

Lue lisää

Vuonna 2016 Suomi ja Ruotsi juhlivat näyttävästi 250 vuotta täyttänyttä painovapausasetusta. Syytä juhlaan olikin: vuonna 1766 Ruotsin valtiopäivillä säädetty radikaali painovapausasetus oli ensimmäinen maailmassa. Ja erityistä syytä juhlaan antoi se, että asetuksen voimaantuloon vaikutti merkittävästi suomalainen Anders Chydenius, kokkolalainen valtiopäivämies ja kirkkoherra.

Painovapausasetus poisti ennakkosensuurin ja teki valtaapitävien arvostelusta sallittua. Se oli samalla myös maailman ensimmäinen julkisuuslaki. Ensimmäistä kertaa säädettiin, että hallinnon ja oikeuslaitoksen asiakirjat olivat lähtökohtaisesti julkisia ja kansalaisten käytettävissä.

Juhlavuotta vietettiin teemalla Oikeus tietää – oikeus sanoa. Helsingin Sanomain Säätiö järjesti juhlavuoden aikana yhdessä Anders Chydenius -säätiön kanssa useita aiheeseen liittyneitä seminaareja ja tapahtumia. Vuoden päätapahtuma oli Suomen valtion ja Unescon yhteistyönä järjestämä Maailman lehdistönvapauden päivän konferenssi. Toukokuun alussa Finlandia-taloon kokoontui lähes tuhat median- ja sananvapauden puolestapuhujaa eri puolilta maailmaa. Helsingin Sanomain Säätiö oli keväällä 2014 yhtenä aloitteentekijänä konferenssin saamiseksi Suomeen.

Painovapausasetuksesta ei kuitenkaan tullut pysyvää. Jo kuuden vuoden kuluttua, vuonna 1772, Kustaa III:n vallankaappauksen jälkeen, painovapautta alettiin vähitellen lakkauttaa. Muutaman vuoden kuluttua siitä ei enää ollut jälkeäkään.

Tämä on hyvä muistutus siitä, etteivät parhaatkaan saavutukset ole automaattisesti pysyviä.

Suomi on saanut seitsemän vuotta nauttia lehdistönvapauden ykkösmaan tittelistä. Tunnustus on tullut kansainväliseltä Toimittajat ilman rajoja -sananvapausjärjestöltä. Mutta tämäkään saavutus ei säily ilman jatkuvaa työtä. Suomalaisen median on joka päivä pidettävä huolta siitä, että lehdistönvapautemme säilyy maailman parhaana.

Helsingin Sanomain Säätiön tehtävänä on tukea suomalaista mediaa ja laatujournalismia sekä toimia sananvapauden puolesta. Tämä on myös työtä suomalaisen demokratian puolesta. Ilman korkealaatuista, faktoihin perustuvaa, ammattitaitoisesti tehtyä journalismia kansalaiset eivät voi muodostaa punnittuja ja perusteltuja mielipiteitä toimintansa – kuten äänestämisen tai muun kansalaisaktiivisuuden – pohjaksi.

Vuonna 2016 voimakkaasti lisääntyneet valemediat ja muut valheita levittävät kanavat ovat olleet huolestuttava ilmiö nimenomaan demokratian kannalta. Erityisen huolestuttavaa on tietysti myös se, ettei tämänsuuntainen kehitys ole ollut kaikista edes huolestuttavaa. Liian monen mielestä totuudella ei ole niin suurta väliä. Tärkeämpiä ovat hyvät ja vetävät tarinat sekä se, miltä asiat itsestä tuntuvat ja miten ne koetaan.

Oxfordin sanakirjojen toimitus valitsi vuoden 2016 sanaksi ”post- truth” eli totuudenjälkeinen. Totuudenjälkeisellä ajalla viitataan siihen, että tunteet ja jopa valheet ovat syrjäyttäneet faktat, erityisesti politiikassa. Toisaalta koko käsitettä on myös kritisoitu: onko koskaan elettykään totuuden aikaa?

Helsingin Sanomain Säätiö haluaa selvittää ilmiötä ”totuudenjälkeinen aika” mahdollisimman laajasti sekä tutkimuksen että journalismin keinoin. Teeman käsittelyyn säätiö onkin varannut vuoden 2017 yhteensä kahden miljoonan euron apurahabudjetista 500 000 euroa.

Lasten ja nuorten mediakasvatuksen hyväksi säätiö tekee työtä ylläpitämässään Päivälehden museossa. Reilu vuosi sitten uudistetusta museosta on tullut paitsi suuren yleisön myös erilaisten tapahtumanjärjestäjien suosima paikka. Päivälehden arkistossa on tutkijoille ja muillekin lehdistön historiasta kiinnostuneille runsaasti tutkimusaineistoa vapaasti käytettävissä. Säätiön kolme toimintamuotoa – apurahat, museo ja arkisto – toimivat kaikki yhdessä ja erikseen laatujournalismin ja sananvapauden hyväksi.

Meillä kaikilla on oikeus tietää ja oikeus sanoa. Mutta yhtä tärkeää on muistaa, että meillä on myös vastuu sanomisistamme.

Ulla Koski
Yliasiamies

***

Vuosikertomus 2016

Lue lisää