Kategoria: Ajankohtaista

Teksti: Kirsi Kolari
Kuvat ja videot: Ida Pimenoff

Kevään viimeisessä MediaMaanantaissa 14.5. keskusteltiin koulumaailman keskeisistä kysymyksistä: Vaikuttaako media kouluvalintoihin? Kiristyykö kilpailu opiskelupaikoista? Voiko arviointi olla tasapuolista? Mitä hyötyä lähikoulusta?

Marjukka Liiten.

Helsingin Sanomien toimittaja Marjukka Liiten on työssään paneutunut koulumaailman ajankohtaisiin kysymyksiin. Liitenin mukaan yliopistojen pääsykoeuudistuksen myötä koulukohtainen arviointi on yhä tärkeämpää. Koulun valinta ja koulujen välinen kilpailu siirtyy yhä alemmille kouluasteille: enää ei perheissä niinkään mietitä, mikä on hyvä lukio, vaan mikä on hyvä peruskoulu.

Jari Salminen.

Koululaitoksen historiaa tutkinut Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan dosentti Jari Salminen totesi, että koulun kehittämisessä ei ole jaksettu kiinnittää huomiota arviointiin, jolla oppilaat erotetaan jatkokoulutuspaikkoihin. Salminen mainitsi 1980-luvulle asti käytössä olleen koulujen tarkastusjärjestelmän, joka auttoi arvioinnin suunnittelua. Nykykoulussa vastaavia yhdenmukaisuutta luovia mekanismeja ei ole. Tätä Salminen pitää haitallisena vanhempien oikeusturvan ja lasten tulevaisuuden kannalta.

Venla Bernelius.

Yliopistonlehtori Venla Bernelius on tutkinut kouluvalintoja kaupunkimaantieteen näkökulmasta. Bernelius kertoi, että perhetaustan vaikutus oppimistuloksiin on vahvistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Perinteisesti ja kansallisesti huono-osaisuuden periferiana on pidetty Itä- ja Pohjois-Suomea. Nykyään koulutuspoliittinen hätä kohdistuu kuitenkin etenkin pääkaupunkiseudulle, jossa huono-osaisia, koulutuksellisia ”mustia aukkoja” ei ehkä vielä tunnisteta.

Kyösti Värri.

Suomen Kuntaliiton lukiokoulutuksen erityisasiantuntija Kyösti Värri painotti, että media tekee arvokasta työtä kaivaessaan esiin yhteiskunnallisesti merkittäviä tietoja. Näin ollen lukiolistat ovat tärkeä osa vapaata yhteiskuntaa. Niiden taustalla olevista tekijöistä kaivataan kuitenkin yhä lisää tutkimusta. Haastavana Värri pitää lukiokoulutuksen kannalta ennen kaikkea sitä, kuinka laadukkaasta koulutuksesta pystytään huolehtimaan niin suurten kaupunkiseutujen kuin taajamien ulkopuolella sijaitsevissa lukioissa.

Panelistit keskustelemassa.

Keskustelussa pohdittiin muun muassa nykyisen ylioppilastutkinnon tarpeellisuutta. Yhteismitallista, lukioiden toimintaa yhdenmukaistavaa koetta pidettiin yhä tärkeänä, tosin kokeesta ei saa tehdä liian tärkeää eikä liian stressaavaa.

Lue lisää

Teksti: Ulla Koski | Valokuva ja videot: Ida Pimenoff

Oi mutsi mutsi -blogia pitävän Elsa Heikon mukaan ihmiset eivät aina ymmärrä, että sosiaalisen median parissa tehtävä työ on nimenomaan työtä. Blogisti ei voi antaa kaupallisille tuotteille ilmaista näkyvyyttä, vaan laskuttaa työstään.

Elsa Heiko.

Monet perinteisen median toimintatavat ovat siirtyneet myös someympäristöön. Tubettajan ja muotilifestylebloggaajan Janne ”naaG” Naakan mielestä esim. Mainonnan eettinen neuvosto puuttuu somesisältöjen kaupallisuuteen herkästi, koska niiden kohdeyleisö on nuorta. Naakan mukaan nuoret ovat kuitenkin usein vanhempaa yleisöä valveutuneempia kaupallisten sisältöjen tulkitsemisessa.

Janne ”naaG” Naakka.

Tutkija Katariina Mäkinen arveli, että tulevaisuudessa kiinnitetään entistä enemmän huomiota yksityisyyteen. Sekä Naakka että Heiko sanoivat jo nyt suojelevansa tarkasti yksityiselämäänsä.

 

Katariina Mäkinen.

Bloggaajat ovat tyypillisesti nuoria tai korkeintaan nelikymppisiä. Missä vaiheessa saamme lukea senioriblogeja? Varmaan piankin. Instagramissa on jo yli yhdeksänkymppisiä tyylimummoja, sanoi Elsa Heiko.

Toimittaja Mirva Saukkola veti keskustelutilaisuuden.

Videot

Lue lisää

Teksti: Ulla Koski | Valokuva ja videot: Ida Pimenoff

Päivälehden museolla järjestettiin maanantaina 19.3. Totuudenjälkeinen aika – nyt -seminaari.

Keväällä 2017 Helsingin Sanomain Säätiön hallitus myönsi rahoituksen kymmenelle hankkeelle, joissa totuudenjälkeinen aika -teemaa lähestytään tutkimuksen, journalismin ja mediakritiikin keinoin.

Maanantaisessa seminaarissa kuultiin kolmen hankkeen kuulumisia. Lisäksi toimittaja Johanna Vehkoon vetämässä paneelissa keskusteltiin totuudenjälkeisestä ajasta laajemmin.

Johanna Vehkoo

Seminaarin aluksi toimitusjohtaja Taru Tujunen Ellun Kanoista tarkasteli, mitä politiikassa tapahtuu totuudenjälkeisessä ajassa. Tujusen mukaan niin politiikassa kuin muillakin perinteisillä aloilla ollaan suuren muutoksen äärellä: Olemme siirtyneet auktoriteetti- ja instituutioyhteiskunnasta vertaisyhteiskuntaan. Kärkipoliitikot eivät enää aseta keskustelujen agendaa. Sitä eivät tee myöskään perinteiset mediat, joiden rinnalle noussut sosiaalinen media on yhä merkittävämpi tekijä.

Taru Tujunen

Dosentti, yliopisto-opettaja Arttu Saarinen Turun yliopistosta esitteli hanketta: Poliittiset kuplat ja media. Saarisen mukaan poliittinen aktiivisuus sosiaalisessa mediassa on korkeampaa niillä, joilla on ”äärimmäiset” poliittiset mielipiteet. Ihmiset käyttävät myös edelleen monipuolisia lähteitä etsiessään tietoa, ei eletä vain kuplissa. Perinteiseen mediaan luotetaan.

Arttu Saarinen

Tutkija Janne Kauttonen Laurea-ammattikorkeakoulun NeuroLabista esitteli hanketta, jossa tekoälyä käytetään viestin luotettavuuden arvioijana. Mallien ennusteet ovat tilastollisesti päteviä ja yksinkertaiset mallit ovat parhaita.

Janne Kauttonen

Dosentti Antto Vihma Ulkopoliittisesta instituutista esitteli työryhmänsä kirjaprojektia: Totuudenjälkeinen aika. Kirjaprojektia varten on haastateltu 14 median, viestintätoimistojen ja virkamieskunnan edustajaa. Vihma puhui alustuksessaan siitä, miten media selviää polarisaation ja paskapuheen aikana. Valeuutiset ja paskapuhe on viihdyttävää ja vetoaa ihmisiin. Paskapuhetta (bullshitting) käytetään perinteisemmän, harkitun poliittisen valehtelun sijaan.

Antto Vihma

Videot 19.3.2018

Lue lisää

Teksti: Ulla Koski | Valokuva ja videot: Ida Pimenoff

Kevään kolmannessa MediaMaanantaissa 12.3. keskusteltiin seksuaalisesta häirinnästä ja sen käsittelystä mediassa. Illan paneelissa olivat mukana vapaa kirjoittaja Kaarina Hazard, Helsingin yliopiston viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari ja Helsingin Sanomien päätoimittaja Antero Mukka. Keskustelua johdatteli toimittaja Olli Seuri Yleisradiosta.

Kaarina Hazard ja Antero Mukka.

Keskustelua käytiin mm. siitä, voidaanko seksuaalisesta ahdistelusta syytettyjen nimiä julkaista. Antero Mukka totesi, että monesti kysymyksessä on sana sanaa vastaan -tilanne, mikä tekee aiheen käsittelystä vaikean. Kaarina Hazard muistutti, että joissain tapauksissa asian esiintuoneita uhreja on useampia ja monet heistä kokevat turhautumista siitä, ettei heidän kertomuksiaan julkaista.

Antero Mukka.

Päivi Korpisaari toi esiin nimen julkaisemiseen liittyvät mahdolliset oikeudelliset seuraamukset, kuten kunnianloukkaussyytteet ja yksityiselämän suojan rikkomisen. Sekä Mukka että Korpisaari korostivat, että syytetyn nimi voidaan jättää julkaisematta myös häirinnän kohteen suojelemiseksi.

Päivi Korpisaari

Yksittäiset tapaukset ymmärrettävästi kiinnostavat yleisöä. Kaikkien panelistien mielestä tärkeintä olisi kuitenkin päästä keskustelussa eteenpäin ja puhua taustalla vaikuttavista rakenteellisista asioista kuten vallasta.

Olli Seuri.
Lue lisää

Teksti: Ulla Koski | Valokuva ja videot: Ida Pimenoff

Helsingin Sanomain Säätiön tilaama vaikuttavuusarviointi on julkistettu. Vaikuttavuusarvioinnilla säätiö halusi selvittää, millä eri tavoin se vaikuttaa yhteiskuntaan ja ympäristöönsä ja miten se on tässä tehtävässään onnistunut. Tutkimuksen teki Viestintäluotsi Oy:n YTM Pasi Kivioja ja VTT Petro Poutanen.

YTM Pasi Kivioja.

Raportin julkistustilaisuus järjestettiin perjantaina 9.3. Päivälehden museolla. Iltapäivän aikana tutkijat Pasi Kivioja ja Petro Poutanen kertoivat arvioinnin prosessista ja esittelivät tutkimuksen keskeisiä tuloksia.

VTT Petro Poutanen.

Lisäksi professori Kaarina Nikunen Tampereen yliopiston viestintätieteiden tiedekunnasta kertoi säätiön vaikutuksesta tutkijan työhön. Nikunen on tehnyt tutkimustyötä Helsingin Sanomain Säätiön tuen turvin mm. Stanfordin yliopistossa Kaliforniassa.

Professori Kaarina Nikunen Pasi Kiviojan haastattelussa.

Yleisöllä oli runsaasti kysyttävää ja kommentoitavaa tutkijoille ja säätiön edustajille.

Yleisö osallistui vilkkaasti keskusteluun. Etualalla yliopistotutkija Turo Uskali Jyväskylän yliopistosta. Hänen takanaan Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan vt. toimitusjohtaja Päivi Tikka ja Viestintäalan tutkimussäätiön entinen asiamies Helene Juhola. Taaempana puheenvuoroa odottamassa Svenska Kulturfondenin johtaja Leif Jakobsson.

Videot

Lue lisää

Teksti: Ulla Koski | Valokuva ja videot: Ida Pimenoff

”Mediaa kiinnostaa menestynyt, persoonallinen urheilija, jolla on tarina kerrottavana. Juuri nyt sellainen on lumilautailija Enni Rukajärvi.” Näin totesi Ilta-Sanomien urheilutoimituksen esimies Petri Lahti 12.2. pidetyssä MediaMaanantai-illassa. Päivälehden museolla järjestetyssä tilaisuudessa keskusteltiin urheilujournalismista.

Ilta-Sanomien urheilutoimituksen esimies Petri Lahti.

Liikuntakasvatuksen yliopisto-opettaja Annu Kaivosaari kertoi havainnoistaan naishiihtäjiä koskevan uutisoinnin muutoksista Urheilulehdessä vuosina 1905–2010. Kaivosaari on tehnyt aiheesta väitöskirjan vuonna 2017. 1900-luvun alkupuoliskolla naishiihtäjät esitettiin latuja koristavina, perinteisinä, jopa koomisina hahmoina. Niiden tilalle ilmestyi lopulta monitulkintainen, laduilla ja siviilissä kunnostautuva urheilija. Naisurheilijoiden äitiys nostettiin usein esiin, mikä oli Kaivosaaren mukaan ymmärrettävää. Lapsen saaminen vaikuttaa urheilevan naisen työhön eri tavoin kuin urheilevan miehen.

Itä-Suomen yliopiston liikuntakasvatuksen yliopisto-opettaja Annu Kaivosaari.

Entinen huipputason taitoluistelija Mila Kajas kertoi kokemuksistaan median kanssa toimimisesta. Kajas totesi, että hänen aktiiviaikanaan ei kukaan ollut neuvomassa, kuinka mediahuomioon tulisi suhtautua ja mihin kaikkeen kannattaisi lähteä mukaan. Nykyään tilanne on jo aivan toinen ja myös Taitoluisteluliitossa, jonka markkinointi- ja viestintäpäällikkönä Kajas nykyään toimii, urheilijoita opastetaan viestintäasioissa.

Kuvassa Suomen Taitoluisteluliiton markkinointi- ja viestintäpäällikkö Mila Kajas-Virtanen ja Palloliiton varapuheenjohtaja Katri Mattsson.

Aktiivinen yleisö esitti keskustelijoille mm. kysymyksen suomalaisen urheilujournalismin kriittisyydestä. Paneelissa mukana ollut Palloliiton varapuheenjohtaja, entinen huippujalkapalloilija Katri Mattsson totesi kohtelun olevan erittäin kilttiä verrattuna esimerkiksi saksalaismediaan, josta hänellä on kokemuksia aktiiviajaltaan. Samaa mieltä olivat myös muut keskusteluun osallistuneet ja toivoivat lisää kriittisyyttä.

Keskustelun johdattelijana toimi toimittaja, tietokirjailija Kalle Virtapohja.

Tietokirjailija, toimittaja Kalle Virtapohja.
Lue lisää

Kevään 2018 ensimmäisessä MediaMaanantaissa 22.1. palattiin Suomen sisällissotaan ja sen aikaisiin tunnelmiin. Tilaisuudessa julkistettiin myös Helsingin Sanomain Säätiön tuottama 12-sivuinen kooste Helsingin Sanomien uutisista vuodelta 1918. Lehden uutiset ulottuvat vuoden 1919 puolelle, jolloin keskustelua käytiin Suomen valtiomuodosta ja pidettiin ensimmäiset presidentinvaalit.

Samu Nyström esitteli HS 1918 -uutislehteä.

Uutislehteen kommenttitekstit kirjoittanut Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti Samu Nyström esitteli lehden ja kertasi vuoden 1918 tärkeimpiä vaiheita. Kuten sadan vuoden takaiset lehtiuutiset ja muut aikalaiskirjoitukset kuvaavat, oli itsenäistyneen Suomen ensimmäinen vuosi hyvin dramaattista, vihapuheen sävyttämää aikaa, Nyström totesi.

Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen toimittaja Sami Sillanpää kertoi lehden Sota 1918 livenä-juttusarjasta, joka seuraa sisällissodan vaiheita aikalaisten muistiinpanojen kautta. Sillanpää vertasi sadan vuoden takaisia päiväkirjamerkintöjä tämän päivän somekeskusteluihin ja löysi niistä paljon yhtymäkohtia: vihapuheella on suuri merkitys, oli aikakausi mikä tahansa.

Sami Sillanpää.

Vihapuheeseen viittasi myös Teatteri Avoimien Ovien taiteellinen johtaja Heini Tola, jonka ohjaama Erottaja 1917−18 -näytelmä kertoo, faktaa ja fiktiota sekoittaen, punakaartilaiseksi ajautuvan helsinkiläispiian ja tämän valkoista Suomea edustavan isäntäperheen traagisen tarinan. Tola totesi Suomen sisällissodan olevan yhä kipeä aihe. Kun aikaa kuvataan yksilön tasolta, on siihen nykyajankin katsojan helppo eläytyä.

Heini Tola.

Alustuksia seuranneessa vilkkaassa keskustelussa muistutettiin myös siitä, että vaikka maa oli sodassa, kaikki eivät suinkaan sotineet. Suurin osa suomalaisista halusi olla ottamatta kantaa puoleen tai toiseen ja jatkoi arkista elämäänsä niin normaalisti kuin se epänormaaleissa oloissa oli mahdollista.

Keskustelua veti Samu Nyström.
Lue lisää

Teksti: Kirsi Kolari
Kuvat ja videot: Ida Pimenoff

Syksyn viimeisessä MediaMaanantaissa 4.12. oli teemana julkisuus. Päivälehden museossa aiheesta keskustelivat Me Naiset -lehden päätoimittaja Iina Artima-Kyrki, Suomen Kuvalehden mediakolumnisti Pasi Kivioja, stylisti Teuvo Loman ja yrittäjä, juontaja Lola Odusoga.

Pasi Kivioja

Pasi Kivioja tarkasteli mediakentän muutoksia 1950-luvulta tähän päivään. Julkkiskulttuuri on muovautunut vuosikymmenten saatossa mm. teknisten innovaatioiden ja median kaupallistumisen myötä.

Iina Artima-Kyrki

Iina Artima-Kyrki totesi, että naistenlehtien lukijat haluavat nykyään lukea henkilöjuttuja itsenäisistä ja vahvoista naisista. Julkisuuden henkilöt suostuvat yleensä mielellään haastateltavaksi. Heitä saattaa kuitenkin huolestuttaa keskustelu, jota käydään sosiaalisessa mediassa haastattelun julkaisemisen jälkeen.

Lola Odusoga ja Teuvo Loman

Kauneuskilpailujen kautta 1990-luvulla julkisuuteen tullut Lola Odusoga ja mm. vaate- ja sisustussuunnittelijana tunnetuksi tullut Teuvo Loman kertoivat omista kokemuksistaan julkkiksena. Heitä koskevia lehtijuttuja on saatettu otsikoida vääristellen, ja mediakohuista ovat välillä joutuneet kärsimään myös perheenjäsenet ja muu lähipiiri.

Lue lisää

Teksti: Kirsi Kolari
Kuvat: Ida Pimenoff

Helsingin Sanomain Säätiön ja Anders Chydenius -säätiön järjestämässä Tietämisen vapauden päivän seminaarissa 1.12. keskusteltiin lobbauksen avoimuudesta.

Päivälehden museossa pidetyn seminaarin alussa myönnettiin Chydenius-mitali kahdelle kansalaisjärjestölle: ProCom Viestinnän ammattilaiset ry:lle ja Open Knowledge Finland ry:lle. Mitali myönnettiin vaikuttamistoiminnan avoimuutta ja kansainvälisiä lobbausrekisterikäytäntöjä koskevan keskustelun edistämisestä.

Chydenius-mitalin vastaanottivat Teemu Ropponen Open Knowledge Finland ry:stä ja Elina Melgin ProCom Viestinnän ammattilaiset ry:stä.

ProComin toimitusjohtaja Elina Melgin kertoi järjestönsä julkaisemasta lobbarirekisteristä sekä johtaville viestijöille suunnatuista vaikuttajaviestintätutkimuksista. Melginin mukaan lobbauksen avoimuutta voitaisiin parantaa mm. lisäämällä aiheeseen liittyvää tutkimusta.

Elina Melgin

Kreab Brusselsin osakas Kaisa Soro-Pesonen valotti EU:n eri instituutioiden rekisteröintikäytäntöjä ja Brysselin lobbarien toimintaa. Soro-Pesonen totesi, että kaikkien väistämätön velvollisuus on olla kiinnostunut siitä mitä EU:ssa tapahtuu. Lobbarilla on tärkeä tehtävä toimiessaan eräänlaisena tulkkina eri toimijoiden välillä.

Kaisa Soro-Pesonen

Eduskuntaan vaikuttamisen avoimuutta pohtivat paneelikeskustelussa Helsingin Sanomien toimittaja Tuomas Peltomäki, Open Knowledge Finlandin asiantuntija Aleksi Knuutila, kansanedustaja Li Andersson sekä Finanssiala ry:n viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Tuomo Yli-Huttula. Eduskunnan, ministeriöiden ja muun valtakoneiston kattava lobbausrekisteri sai panelisteilta kannatusta, tosin rekisteriin liittyy paljon ratkaistavia kysymyksiä: Mitkä tahot rekisteri kattaisi? Millä tavalla rekisteriä valvottaisiin ja kuka rekisteriä käytännössä valvoisi? Paneelikeskustelua johti Joonas Pekkanen.

Panelistit: Aleksi Knuutila, Tuomas Peltomäki, Li Andersson ja Tuomo Yli-Huttula.

Seminaarin päätössanat lausunut Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemi totesi, että pienenä maana Suomi voi olla eräänlainen mallinnäyttäjä avoimuuteen ja julkisuusperiaatteeseen liittyvissä kysymyksissä.

Anders Chydenius -mitalin luovutus:

Koko seminaari löytyy tallennettuna, sivupalkista pääsee yksittäisiin puheenvuoroihin. Avaa videointi tästä.

 

 

Lue lisää

Teksti: Ulla Koski | Valokuva ja videot: Ida Pimenoff

Kriitikolla on edelleen valtaa, todettiin 6.11. pidetyssä MediaMaanantaissa. Valta myös vaihtelee kritiikin kohteen mukaan: enää ei hyvä kirja-arvostelu päälehdessä johda aiempien vuosien tapaan kirjan ostoryntäykseen, huono ravintola-arvostelu voi sen sijaan syöstä ravintolan konkurssiin.

Tampereen yliopiston dosentti Heikki Hellman.

Kritiikkejä ja kulttuurijournalismia tutkinut Tampereen yliopiston dosentti Heikki Hellman totesi, ettei mediassa enää ole Jukka Kajavan tai Helena Yläsen tapaisia kriitikkonimiä. Ero ammatti- ja amatöörikriitikoiden välillä on hälvennyt, ennen kaikkea sosiaalisen median nousun myötä.

Helsingin Sanomien toimittaja Teemu Luukka.

Päivälehden museolla kritiikeistä ja kriitikoista keskustelivat Hellmanin lisäksi kirjailija Venla Hiidensalo, Helsingin Sanomien toimittaja Teemu Luukka ja Suomen Näyttelijäliiton puheenjohtaja Helena Ryti.

Kirjailija Venla Hiidensalo toimi myös keskustelun vetäjänä.

Venla Hiidensalo pohti esikoiskirjailijan saamia kritiikkejä. Murskakritiikki voi lannistaa kirjailijan jopa siihen pisteeseen, ettei tämä enää pysty kirjoittamaan. Toisaalta hänen mielestään saa olla jopa kiitollinen, jos kirja yleensä saa huomiota. Yhä harvemmasta kirjasta kun ylipäätään tehdään arvioita. Vaikeimmaksi kritiikin lajiksi Teemu Luukka nosti mediakritiikin. Hän totesikin tällaisten kritiikkien lähes kuihtuneen pois.

Lue lisää