Kategoria: Ajankohtaista

Teksti: Ulla Koski | Valokuva ja videot: Ida Pimenoff

”Mediaa kiinnostaa menestynyt, persoonallinen urheilija, jolla on tarina kerrottavana. Juuri nyt sellainen on lumilautailija Enni Rukajärvi.” Näin totesi Ilta-Sanomien urheilutoimituksen esimies Petri Lahti 12.2. pidetyssä MediaMaanantai-illassa. Päivälehden museolla järjestetyssä tilaisuudessa keskusteltiin urheilujournalismista.

Ilta-Sanomien urheilutoimituksen esimies Petri Lahti.

Liikuntakasvatuksen yliopisto-opettaja Annu Kaivosaari kertoi havainnoistaan naishiihtäjiä koskevan uutisoinnin muutoksista Urheilulehdessä vuosina 1905–2010. Kaivosaari on tehnyt aiheesta väitöskirjan vuonna 2017. 1900-luvun alkupuoliskolla naishiihtäjät esitettiin latuja koristavina, perinteisinä, jopa koomisina hahmoina. Niiden tilalle ilmestyi lopulta monitulkintainen, laduilla ja siviilissä kunnostautuva urheilija. Naisurheilijoiden äitiys nostettiin usein esiin, mikä oli Kaivosaaren mukaan ymmärrettävää. Lapsen saaminen vaikuttaa urheilevan naisen työhön eri tavoin kuin urheilevan miehen.

Itä-Suomen yliopiston liikuntakasvatuksen yliopisto-opettaja Annu Kaivosaari.

Entinen huipputason taitoluistelija Mila Kajas kertoi kokemuksistaan median kanssa toimimisesta. Kajas totesi, että hänen aktiiviaikanaan ei kukaan ollut neuvomassa, kuinka mediahuomioon tulisi suhtautua ja mihin kaikkeen kannattaisi lähteä mukaan. Nykyään tilanne on jo aivan toinen ja myös Taitoluisteluliitossa, jonka markkinointi- ja viestintäpäällikkönä Kajas nykyään toimii, urheilijoita opastetaan viestintäasioissa.

Kuvassa Suomen Taitoluisteluliiton markkinointi- ja viestintäpäällikkö Mila Kajas-Virtanen ja Palloliiton varapuheenjohtaja Katri Mattsson.

Aktiivinen yleisö esitti keskustelijoille mm. kysymyksen suomalaisen urheilujournalismin kriittisyydestä. Paneelissa mukana ollut Palloliiton varapuheenjohtaja, entinen huippujalkapalloilija Katri Mattsson totesi kohtelun olevan erittäin kilttiä verrattuna esimerkiksi saksalaismediaan, josta hänellä on kokemuksia aktiiviajaltaan. Samaa mieltä olivat myös muut keskusteluun osallistuneet ja toivoivat lisää kriittisyyttä.

Keskustelun johdattelijana toimi toimittaja, tietokirjailija Kalle Virtapohja.

Tietokirjailija, toimittaja Kalle Virtapohja.
Lue lisää

Kevään 2018 ensimmäisessä MediaMaanantaissa 22.1. palattiin Suomen sisällissotaan ja sen aikaisiin tunnelmiin. Tilaisuudessa julkistettiin myös Helsingin Sanomain Säätiön tuottama 12-sivuinen kooste Helsingin Sanomien uutisista vuodelta 1918. Lehden uutiset ulottuvat vuoden 1919 puolelle, jolloin keskustelua käytiin Suomen valtiomuodosta ja pidettiin ensimmäiset presidentinvaalit.

Samu Nyström esitteli HS 1918 -uutislehteä.

Uutislehteen kommenttitekstit kirjoittanut Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti Samu Nyström esitteli lehden ja kertasi vuoden 1918 tärkeimpiä vaiheita. Kuten sadan vuoden takaiset lehtiuutiset ja muut aikalaiskirjoitukset kuvaavat, oli itsenäistyneen Suomen ensimmäinen vuosi hyvin dramaattista, vihapuheen sävyttämää aikaa, Nyström totesi.

Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen toimittaja Sami Sillanpää kertoi lehden Sota 1918 livenä-juttusarjasta, joka seuraa sisällissodan vaiheita aikalaisten muistiinpanojen kautta. Sillanpää vertasi sadan vuoden takaisia päiväkirjamerkintöjä tämän päivän somekeskusteluihin ja löysi niistä paljon yhtymäkohtia: vihapuheella on suuri merkitys, oli aikakausi mikä tahansa.

Sami Sillanpää.

Vihapuheeseen viittasi myös Teatteri Avoimien Ovien taiteellinen johtaja Heini Tola, jonka ohjaama Erottaja 1917−18 -näytelmä kertoo, faktaa ja fiktiota sekoittaen, punakaartilaiseksi ajautuvan helsinkiläispiian ja tämän valkoista Suomea edustavan isäntäperheen traagisen tarinan. Tola totesi Suomen sisällissodan olevan yhä kipeä aihe. Kun aikaa kuvataan yksilön tasolta, on siihen nykyajankin katsojan helppo eläytyä.

Heini Tola.

Alustuksia seuranneessa vilkkaassa keskustelussa muistutettiin myös siitä, että vaikka maa oli sodassa, kaikki eivät suinkaan sotineet. Suurin osa suomalaisista halusi olla ottamatta kantaa puoleen tai toiseen ja jatkoi arkista elämäänsä niin normaalisti kuin se epänormaaleissa oloissa oli mahdollista.

Keskustelua veti Samu Nyström.
Lue lisää

Teksti: Kirsi Kolari
Kuvat ja videot: Ida Pimenoff

Syksyn viimeisessä MediaMaanantaissa 4.12. oli teemana julkisuus. Päivälehden museossa aiheesta keskustelivat Me Naiset -lehden päätoimittaja Iina Artima-Kyrki, Suomen Kuvalehden mediakolumnisti Pasi Kivioja, stylisti Teuvo Loman ja yrittäjä, juontaja Lola Odusoga.

Pasi Kivioja

Pasi Kivioja tarkasteli mediakentän muutoksia 1950-luvulta tähän päivään. Julkkiskulttuuri on muovautunut vuosikymmenten saatossa mm. teknisten innovaatioiden ja median kaupallistumisen myötä.

Iina Artima-Kyrki

Iina Artima-Kyrki totesi, että naistenlehtien lukijat haluavat nykyään lukea henkilöjuttuja itsenäisistä ja vahvoista naisista. Julkisuuden henkilöt suostuvat yleensä mielellään haastateltavaksi. Heitä saattaa kuitenkin huolestuttaa keskustelu, jota käydään sosiaalisessa mediassa haastattelun julkaisemisen jälkeen.

Lola Odusoga ja Teuvo Loman

Kauneuskilpailujen kautta 1990-luvulla julkisuuteen tullut Lola Odusoga ja mm. vaate- ja sisustussuunnittelijana tunnetuksi tullut Teuvo Loman kertoivat omista kokemuksistaan julkkiksena. Heitä koskevia lehtijuttuja on saatettu otsikoida vääristellen, ja mediakohuista ovat välillä joutuneet kärsimään myös perheenjäsenet ja muu lähipiiri.

Lue lisää

Teksti: Kirsi Kolari
Kuvat: Ida Pimenoff

Helsingin Sanomain Säätiön ja Anders Chydenius -säätiön järjestämässä Tietämisen vapauden päivän seminaarissa 1.12. keskusteltiin lobbauksen avoimuudesta.

Päivälehden museossa pidetyn seminaarin alussa myönnettiin Chydenius-mitali kahdelle kansalaisjärjestölle: ProCom Viestinnän ammattilaiset ry:lle ja Open Knowledge Finland ry:lle. Mitali myönnettiin vaikuttamistoiminnan avoimuutta ja kansainvälisiä lobbausrekisterikäytäntöjä koskevan keskustelun edistämisestä.

Chydenius-mitalin vastaanottivat Teemu Ropponen Open Knowledge Finland ry:stä ja Elina Melgin ProCom Viestinnän ammattilaiset ry:stä.

ProComin toimitusjohtaja Elina Melgin kertoi järjestönsä julkaisemasta lobbarirekisteristä sekä johtaville viestijöille suunnatuista vaikuttajaviestintätutkimuksista. Melginin mukaan lobbauksen avoimuutta voitaisiin parantaa mm. lisäämällä aiheeseen liittyvää tutkimusta.

Elina Melgin

Kreab Brusselsin osakas Kaisa Soro-Pesonen valotti EU:n eri instituutioiden rekisteröintikäytäntöjä ja Brysselin lobbarien toimintaa. Soro-Pesonen totesi, että kaikkien väistämätön velvollisuus on olla kiinnostunut siitä mitä EU:ssa tapahtuu. Lobbarilla on tärkeä tehtävä toimiessaan eräänlaisena tulkkina eri toimijoiden välillä.

Kaisa Soro-Pesonen

Eduskuntaan vaikuttamisen avoimuutta pohtivat paneelikeskustelussa Helsingin Sanomien toimittaja Tuomas Peltomäki, Open Knowledge Finlandin asiantuntija Aleksi Knuutila, kansanedustaja Li Andersson sekä Finanssiala ry:n viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Tuomo Yli-Huttula. Eduskunnan, ministeriöiden ja muun valtakoneiston kattava lobbausrekisteri sai panelisteilta kannatusta, tosin rekisteriin liittyy paljon ratkaistavia kysymyksiä: Mitkä tahot rekisteri kattaisi? Millä tavalla rekisteriä valvottaisiin ja kuka rekisteriä käytännössä valvoisi? Paneelikeskustelua johti Joonas Pekkanen.

Panelistit: Aleksi Knuutila, Tuomas Peltomäki, Li Andersson ja Tuomo Yli-Huttula.

Seminaarin päätössanat lausunut Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemi totesi, että pienenä maana Suomi voi olla eräänlainen mallinnäyttäjä avoimuuteen ja julkisuusperiaatteeseen liittyvissä kysymyksissä.

Anders Chydenius -mitalin luovutus:

Koko seminaari löytyy tallennettuna, sivupalkista pääsee yksittäisiin puheenvuoroihin. Avaa videointi tästä.

 

 

Lue lisää

Teksti: Ulla Koski | Valokuva ja videot: Ida Pimenoff

Kriitikolla on edelleen valtaa, todettiin 6.11. pidetyssä MediaMaanantaissa. Valta myös vaihtelee kritiikin kohteen mukaan: enää ei hyvä kirja-arvostelu päälehdessä johda aiempien vuosien tapaan kirjan ostoryntäykseen, huono ravintola-arvostelu voi sen sijaan syöstä ravintolan konkurssiin.

Tampereen yliopiston dosentti Heikki Hellman.

Kritiikkejä ja kulttuurijournalismia tutkinut Tampereen yliopiston dosentti Heikki Hellman totesi, ettei mediassa enää ole Jukka Kajavan tai Helena Yläsen tapaisia kriitikkonimiä. Ero ammatti- ja amatöörikriitikoiden välillä on hälvennyt, ennen kaikkea sosiaalisen median nousun myötä.

Helsingin Sanomien toimittaja Teemu Luukka.

Päivälehden museolla kritiikeistä ja kriitikoista keskustelivat Hellmanin lisäksi kirjailija Venla Hiidensalo, Helsingin Sanomien toimittaja Teemu Luukka ja Suomen Näyttelijäliiton puheenjohtaja Helena Ryti.

Kirjailija Venla Hiidensalo toimi myös keskustelun vetäjänä.

Venla Hiidensalo pohti esikoiskirjailijan saamia kritiikkejä. Murskakritiikki voi lannistaa kirjailijan jopa siihen pisteeseen, ettei tämä enää pysty kirjoittamaan. Toisaalta hänen mielestään saa olla jopa kiitollinen, jos kirja yleensä saa huomiota. Yhä harvemmasta kirjasta kun ylipäätään tehdään arvioita. Vaikeimmaksi kritiikin lajiksi Teemu Luukka nosti mediakritiikin. Hän totesikin tällaisten kritiikkien lähes kuihtuneen pois.

Lue lisää

Teksti: Ulla Koski | Valokuva ja videot: Ida Pimenoff

Päivälehden museossa järjestetty syksyn kolmas MediaMaanantai-ilta taisi rikkoa kaikkien aikojen yleisöennätyksen. Museon auditorion kaikki istumapaikat olivat täynnä viimeistä sijaa myöten, ja tilan ulkopuolella istuttiin pöydillä ja lattialla. Kuva ja sen esittämä totuus kiinnosti.

Keskusteluun osallistuivat Helsingin yliopiston tutkija Jukka Häkkinen, Helsingin Sanomien lehtikuvaaja Sami Kero, valokuvaaja Kari Kuukka ja professori Merja Salo Aalto-yliopistosta – sekä aktiivinen yleisö.

Kuvassa lehtikuvaaja Sami Kero, tilaisuuden vetäjänä toiminut tutkija Jukka Häkkinen ja professori Merja Salo.

Panelistien alkupuheenvuoroissa esiteltiin esimerkkejä kuvien ja videoiden muokkauksesta. Nykytekniikoiden avulla muokkaaminen on äärimmäisen helppoa ja halpaa.

Keskusteluissa todettiin, että videot ovat monin paikoin syrjäyttäneet perinteisen kuvan. Erityisesti nuoret etsivät tietoa liikkuvasta kuvasta. ”Kannattaako siis enää opiskella perinteistä valokuvausta?” kysyi yleisön joukossa ollut alan opiskelija. ”Kannattaa, mutta ennen kaikkea kannattaa yhdistää kuvaus ja journalismi. Tervetuloa kuvajournalistiksi”, kannusti Sami Kero.

Lehtikuvaaja Sami Kero

 

Valokuvaaja Kari Kuukka.
Lue lisää

Valokuvat ja videot: Ida Pimenoff

MediaMaanantain tilaisuudessa Päivälehden museolla 9.10. keskusteltiin siitä, kuinka uutiset syntyvät ja millaisia prosesseja niiden taustalta löytyy. Keskustelijoina olivat Ylen journalististen standardien ja etiikan päällikkö Timo Huovinen, Ylioppilaslehden päätoimittaja Robert Sundman ja STT:n uutispäätoimittaja Minna Holopainen. Keskustelua veti Helsingin Sanomien toimittaja Satu Vasantola.

Robert Sundman, Satu Vasantola, Minna Holopainen ja Timo Huovinen.

Timo Huovisen mukaan journalismissa pyritään aina totuuteen. Totuudella tarkoitetaan tieteellistä ja perusteltua totuutta, jonka lähteet ovat avoimia. Minna Holopainen puhui alustuksessaan siitä, että journalismi on aina valintaa – ja samalla myös pois valitsemista. On tärkeää löytää tasapaino ja kiinnittää huomio myös siihen, millaisia asioita ei seurata.

Robert Sundman pitää tärkeänä, että mediassa käytetään eri asiantuntijoita monipuolisesti. Aikakauslehtenä Ylioppilaslehti pystyy ottamaan uusia näkökulmia muissa medioissa jo aiemmin käsiteltyihin teemoihin. Sundman painottaa medialukutaidon merkitystä. Jopa yliopisto-opiskelijoiden on vaikeaa tehdä tulkintoja eri tekstilajeista.

Ylioppilaslehden päätoimittaja Robert Sundman.

Satu Vasantola kertoi tutkimuksestaan, jonka hän teki Reuters instituutille ollessaan stipendiaattina Oxfordin yliopistossa. Tutkimuksessa tarkasteltiin, mitä perinteisen median juttuja jaetaan eniten sosiaalisessa mediassa. Kävi ilmi, että ihmiset jakavat eniten positiivisia juttuja, joita mediassa esiintyy yleisesti melko vähän. Lukijapalautteiden mukaan ihmiset kaipaavat kuitenkin enemmän positiivisia juttuja. Jotkut isotkin uutiset jäävät kertomatta siksi, että ne tapahtuvat niin hitaasti – esimerkiksi väkivalta vähenee Suomessa tai köyhyys vähenee maailmassa. Tällaiset aiheet eivät saavuta mitään dramaattista käännekohtaa ja eivätkä siis koskaan ole uutisia. Vasantola kysyykin, että annammeko maailmasta tasapainoisen kuvan?

Sosiaalinen media on pakottanut mediaa arvioimaan omia toimintatapojaan uudelleen ja olemaan entistä läpinäkyvämpi.

Lue lisää

Keskiviikkona 4.10. Päivälehden museossa järjestettiin infotilaisuus säätiön toimittajastipendeistä kiinnostuneille.

Kahdeksan entistä stipendiaattia kertoi kokemuksistaan ja kannusti hakemaan stipendiä. Illan aikana toistuivat sanat ”elämäni paras vuosi”.

Säätiön toimittajastipendiohjelma alkoi vuonna 2008. Tähän mennessä stipendin on saanut 120 suomalaistoimittajaa.

Stipendejä myönnetään nyt yhteensä kahdeksaan ohjelmaan. Opinnot kestävät kolmesta viikosta kokonaiseen vuoteen. Hakuaika päättyy 15.10.

Lisää tietoa toimittajastipendiohjelmista.

Jutta Högmander kertoo stipendivuodestaan USC Annenbergissä.
Heidi Väärämäki kertoo vuodestaan Kiinassa.
Minna Asikainen esittelee World Press Institute (WPI) -ohjelman vierailukohteita Amerikassa.
Lue lisää

Valokuvat: Ida Pimenoff

Helsingin Sanomain Säätiön 12. vuosijuhlaa vietettiin yli sadan vieraan voimin Päivälehden museossa keskiviikkona 20.9.

Juhlien kohokohtana oli Uutisraivaaja-kilpailun voittajan julkistaminen. Voitto jaettiin kahden tiimin  Tripsterin ja Framerightin kesken, kumpikin saa 125 000 euroa kehitysrahaa hankkeidensa jatkokehittämiseen.

Tuomaristo puheenjohtaja Pekka Ala-Pietilä kertoi puheessaan, että valinnassa painotettiin toisaalta idean vaikuttavuutta ja uutuusarvoa tiedonvälityksen kehittämisessä sekä toisaalta tiimin kasvua finalistikauden aikana. Lisäksi molemmilla tiimeillä on potentiaalia menestyä kansainvälisesti.

Tampereen yliopiston Viestintätieteiden tiedekunnan varadekaani Katja Valaskivi.
Professori Kai Ekholm ja Vihreän langan päätoimittaja Riikka Suominen.

 

Haaga-Helian yliopettaja Hanna Rajalahti, Sanoman toimitusjohtaja Susan Duinhoven ja Tampereen yliopiston vierailijaprofessori Jussi Pullinen.

 

Säätiön hallituksen varapuheenjohtaja professori Matti Sintonen, Uutisraivaaja-tuomariston puheenjohtaja Pekka Ala-Pietilä ja säätiön entinen yliasiamies Heleena Savela.
Lue lisää

Valokuvat ja video: Ida Pimenoff

Mediainnovaatiokilpailu Uutisraivaajan voittajiksi on valittu kaksi joukkuetta. Päätös julkistettiin 20.9. säätiön vuosijuhlassa Päivälehden museossa. Uutisraivaajan tuomaristo päätti jakaa 250 000 euron palkinnon Framerightille ja Tripsterille. Kumpikin joukkue saa näin ollen 125 000 euroa kehitysrahaa.

Ideoista toisessa painottuu uudenlainen sisältö ja toisessa tiedonvälityksen infrastruktuuri. Tripsteri on Suomen ensimmäinen laatua painottava matkailujournalismia tarjoava sovellus, joka hyödyntää virtuaaliteknologiaa.

Tripsterin jäsenet: Mika Vikström, Panu Pahkamaa, Tuulia Kolehmainen, Paula Kultanen Ribas, Noora Mattila ja Siru Valleala.

Frameright tarjoaa ratkaisun internetinlaajuiseen systeemiseen ongelmaan kuvien rajauksessa. Helsingin Sanomain Säätiön järjestämän Uutisraivaajan voittajat valittiin viiden finalistin joukosta.

Framerightin jäsenet: lkka Järstä, Marina Ekroos ja Jaakko Hyvärinen.

Uutisraivaaja-kilpailussa haetaan uusia innovaatioita media-alalle. Media elää ja muuttuu jatkuvasti, ja kilpailun tehtävä on löytää ja tukea tiedonvälityksen uusia kehitys- ja kasvusuuntia.

Tuomaristo painotti valinnassaan toisaalta idean vaikuttavuutta ja uutuusarvoa tiedonvälityksen kehittämisessä sekä toisaalta tiimin kasvua finalistikauden aikana. Lisäksi molemmilla tiimeillä on potentiaalia menestyä kansainvälisesti, sanoo tuomariston puheenjohtaja Pekka Ala-Pietilä.

Tuomariston puheen johtaja Pekka Ala-Pietilä ja säätiön yliasiamies Ulla Koski.

Uutisraivaajaan tuli yhteensä 52 hakemusta, joiden joukosta tuomaristo valitsi maaliskuussa kilpailun viisi finalistia: Framerightin ja Tripsterin lisäksi tuotanto- ja jakeluyhtiö Aatoksen, innovatiivista esitystekniikkaa kehittävän Rolling Storiesin ja suoratoistopalvelu Streamian. Nämä finalistijoukkueet kehittivät kevään ja kesän ajan projektejaan 10 000 euron siemenrahan turvin.

Uutisraivaaja järjestettiin nyt neljättä kertaa. Ensimmäisen Uutisraivaaja-kilpailun voitti vuonna 2011 artikkeleita suositteleva selainsovellus Scoopinion. Toisen Uutisraivaajan voitti vuonna 2013 hitaan journalismin verkkopalvelu Long Play. Kolmannessa kilpailussa vuonna 2015 valittiin kaksi voittajaa, asiantuntijahakupalvelu Kuka ja datan visualisointipalvelu Lucify.

Lue lisää