Kategoria: Ajankohtaista

Teksti: Ulla Koski | Valokuva ja videot: Ida Pimenoff

Kriitikolla on edelleen valtaa, todettiin 6.11. pidetyssä MediaMaanantaissa. Valta myös vaihtelee kritiikin kohteen mukaan: enää ei hyvä kirja-arvostelu päälehdessä johda aiempien vuosien tapaan kirjan ostoryntäykseen, huono ravintola-arvostelu voi sen sijaan syöstä ravintolan konkurssiin.

Tampereen yliopiston dosentti Heikki Hellman.

Kritiikkejä ja kulttuurijournalismia tutkinut Tampereen yliopiston dosentti Heikki Hellman totesi, ettei mediassa enää ole Jukka Kajavan tai Helena Yläsen tapaisia kriitikkonimiä. Ero ammatti- ja amatöörikriitikoiden välillä on hälvennyt, ennen kaikkea sosiaalisen median nousun myötä.

Helsingin Sanomien toimittaja Teemu Luukka.

Päivälehden museolla kritiikeistä ja kriitikoista keskustelivat Hellmanin lisäksi kirjailija Venla Hiidensalo, Helsingin Sanomien toimittaja Teemu Luukka ja Suomen Näyttelijäliiton puheenjohtaja Helena Ryti.

Kirjailija Venla Hiidensalo toimi myös keskustelun vetäjänä.

Venla Hiidensalo pohti esikoiskirjailijan saamia kritiikkejä. Murskakritiikki voi lannistaa kirjailijan jopa siihen pisteeseen, ettei tämä enää pysty kirjoittamaan. Toisaalta hänen mielestään saa olla jopa kiitollinen, jos kirja yleensä saa huomiota. Yhä harvemmasta kirjasta kun ylipäätään tehdään arvioita. Vaikeimmaksi kritiikin lajiksi Teemu Luukka nosti mediakritiikin. Hän totesikin tällaisten kritiikkien lähes kuihtuneen pois.

Lue lisää

Teksti: Ulla Koski | Valokuva ja videot: Ida Pimenoff

Päivälehden museossa järjestetty syksyn kolmas MediaMaanantai-ilta taisi rikkoa kaikkien aikojen yleisöennätyksen. Museon auditorion kaikki istumapaikat olivat täynnä viimeistä sijaa myöten, ja tilan ulkopuolella istuttiin pöydillä ja lattialla. Kuva ja sen esittämä totuus kiinnosti.

Keskusteluun osallistuivat Helsingin yliopiston tutkija Jukka Häkkinen, Helsingin Sanomien lehtikuvaaja Sami Kero, valokuvaaja Kari Kuukka ja professori Merja Salo Aalto-yliopistosta – sekä aktiivinen yleisö.

Kuvassa lehtikuvaaja Sami Kero, tilaisuuden vetäjänä toiminut tutkija Jukka Häkkinen ja professori Merja Salo.

Panelistien alkupuheenvuoroissa esiteltiin esimerkkejä kuvien ja videoiden muokkauksesta. Nykytekniikoiden avulla muokkaaminen on äärimmäisen helppoa ja halpaa.

Keskusteluissa todettiin, että videot ovat monin paikoin syrjäyttäneet perinteisen kuvan. Erityisesti nuoret etsivät tietoa liikkuvasta kuvasta. ”Kannattaako siis enää opiskella perinteistä valokuvausta?” kysyi yleisön joukossa ollut alan opiskelija. ”Kannattaa, mutta ennen kaikkea kannattaa yhdistää kuvaus ja journalismi. Tervetuloa kuvajournalistiksi”, kannusti Sami Kero.

Lehtikuvaaja Sami Kero

 

Valokuvaaja Kari Kuukka.
Lue lisää

Valokuvat ja videot: Ida Pimenoff

MediaMaanantain tilaisuudessa Päivälehden museolla 9.10. keskusteltiin siitä, kuinka uutiset syntyvät ja millaisia prosesseja niiden taustalta löytyy. Keskustelijoina olivat Ylen journalististen standardien ja etiikan päällikkö Timo Huovinen, Ylioppilaslehden päätoimittaja Robert Sundman ja STT:n uutispäätoimittaja Minna Holopainen. Keskustelua veti Helsingin Sanomien toimittaja Satu Vasantola.

Robert Sundman, Satu Vasantola, Minna Holopainen ja Timo Huovinen.

Timo Huovisen mukaan journalismissa pyritään aina totuuteen. Totuudella tarkoitetaan tieteellistä ja perusteltua totuutta, jonka lähteet ovat avoimia. Minna Holopainen puhui alustuksessaan siitä, että journalismi on aina valintaa – ja samalla myös pois valitsemista. On tärkeää löytää tasapaino ja kiinnittää huomio myös siihen, millaisia asioita ei seurata.

Robert Sundman pitää tärkeänä, että mediassa käytetään eri asiantuntijoita monipuolisesti. Aikakauslehtenä Ylioppilaslehti pystyy ottamaan uusia näkökulmia muissa medioissa jo aiemmin käsiteltyihin teemoihin. Sundman painottaa medialukutaidon merkitystä. Jopa yliopisto-opiskelijoiden on vaikeaa tehdä tulkintoja eri tekstilajeista.

Ylioppilaslehden päätoimittaja Robert Sundman.

Satu Vasantola kertoi tutkimuksestaan, jonka hän teki Reuters instituutille ollessaan stipendiaattina Oxfordin yliopistossa. Tutkimuksessa tarkasteltiin, mitä perinteisen median juttuja jaetaan eniten sosiaalisessa mediassa. Kävi ilmi, että ihmiset jakavat eniten positiivisia juttuja, joita mediassa esiintyy yleisesti melko vähän. Lukijapalautteiden mukaan ihmiset kaipaavat kuitenkin enemmän positiivisia juttuja. Jotkut isotkin uutiset jäävät kertomatta siksi, että ne tapahtuvat niin hitaasti – esimerkiksi väkivalta vähenee Suomessa tai köyhyys vähenee maailmassa. Tällaiset aiheet eivät saavuta mitään dramaattista käännekohtaa ja eivätkä siis koskaan ole uutisia. Vasantola kysyykin, että annammeko maailmasta tasapainoisen kuvan?

Sosiaalinen media on pakottanut mediaa arvioimaan omia toimintatapojaan uudelleen ja olemaan entistä läpinäkyvämpi.

Lue lisää

Keskiviikkona 4.10. Päivälehden museossa järjestettiin infotilaisuus säätiön toimittajastipendeistä kiinnostuneille.

Kahdeksan entistä stipendiaattia kertoi kokemuksistaan ja kannusti hakemaan stipendiä. Illan aikana toistuivat sanat ”elämäni paras vuosi”.

Säätiön toimittajastipendiohjelma alkoi vuonna 2008. Tähän mennessä stipendin on saanut 120 suomalaistoimittajaa.

Stipendejä myönnetään nyt yhteensä kahdeksaan ohjelmaan. Opinnot kestävät kolmesta viikosta kokonaiseen vuoteen. Hakuaika päättyy 15.10.

Lisää tietoa toimittajastipendiohjelmista.

Jutta Högmander kertoo stipendivuodestaan USC Annenbergissä.
Heidi Väärämäki kertoo vuodestaan Kiinassa.
Minna Asikainen esittelee World Press Institute (WPI) -ohjelman vierailukohteita Amerikassa.
Lue lisää

Valokuvat: Ida Pimenoff

Helsingin Sanomain Säätiön 12. vuosijuhlaa vietettiin yli sadan vieraan voimin Päivälehden museossa keskiviikkona 20.9.

Juhlien kohokohtana oli Uutisraivaaja-kilpailun voittajan julkistaminen. Voitto jaettiin kahden tiimin  Tripsterin ja Framerightin kesken, kumpikin saa 125 000 euroa kehitysrahaa hankkeidensa jatkokehittämiseen.

Tuomaristo puheenjohtaja Pekka Ala-Pietilä kertoi puheessaan, että valinnassa painotettiin toisaalta idean vaikuttavuutta ja uutuusarvoa tiedonvälityksen kehittämisessä sekä toisaalta tiimin kasvua finalistikauden aikana. Lisäksi molemmilla tiimeillä on potentiaalia menestyä kansainvälisesti.

Tampereen yliopiston Viestintätieteiden tiedekunnan varadekaani Katja Valaskivi.
Professori Kai Ekholm ja Vihreän langan päätoimittaja Riikka Suominen.

 

Haaga-Helian yliopettaja Hanna Rajalahti, Sanoman toimitusjohtaja Susan Duinhoven ja Tampereen yliopiston vierailijaprofessori Jussi Pullinen.

 

Säätiön hallituksen varapuheenjohtaja professori Matti Sintonen, Uutisraivaaja-tuomariston puheenjohtaja Pekka Ala-Pietilä ja säätiön entinen yliasiamies Heleena Savela.
Lue lisää

Valokuvat ja video: Ida Pimenoff

Mediainnovaatiokilpailu Uutisraivaajan voittajiksi on valittu kaksi joukkuetta. Päätös julkistettiin 20.9. säätiön vuosijuhlassa Päivälehden museossa. Uutisraivaajan tuomaristo päätti jakaa 250 000 euron palkinnon Framerightille ja Tripsterille. Kumpikin joukkue saa näin ollen 125 000 euroa kehitysrahaa.

Ideoista toisessa painottuu uudenlainen sisältö ja toisessa tiedonvälityksen infrastruktuuri. Tripsteri on Suomen ensimmäinen laatua painottava matkailujournalismia tarjoava sovellus, joka hyödyntää virtuaaliteknologiaa.

Tripsterin jäsenet: Mika Vikström, Panu Pahkamaa, Tuulia Kolehmainen, Paula Kultanen Ribas, Noora Mattila ja Siru Valleala.

Frameright tarjoaa ratkaisun internetinlaajuiseen systeemiseen ongelmaan kuvien rajauksessa. Helsingin Sanomain Säätiön järjestämän Uutisraivaajan voittajat valittiin viiden finalistin joukosta.

Framerightin jäsenet: lkka Järstä, Marina Ekroos ja Jaakko Hyvärinen.

Uutisraivaaja-kilpailussa haetaan uusia innovaatioita media-alalle. Media elää ja muuttuu jatkuvasti, ja kilpailun tehtävä on löytää ja tukea tiedonvälityksen uusia kehitys- ja kasvusuuntia.

Tuomaristo painotti valinnassaan toisaalta idean vaikuttavuutta ja uutuusarvoa tiedonvälityksen kehittämisessä sekä toisaalta tiimin kasvua finalistikauden aikana. Lisäksi molemmilla tiimeillä on potentiaalia menestyä kansainvälisesti, sanoo tuomariston puheenjohtaja Pekka Ala-Pietilä.

Tuomariston puheen johtaja Pekka Ala-Pietilä ja säätiön yliasiamies Ulla Koski.

Uutisraivaajaan tuli yhteensä 52 hakemusta, joiden joukosta tuomaristo valitsi maaliskuussa kilpailun viisi finalistia: Framerightin ja Tripsterin lisäksi tuotanto- ja jakeluyhtiö Aatoksen, innovatiivista esitystekniikkaa kehittävän Rolling Storiesin ja suoratoistopalvelu Streamian. Nämä finalistijoukkueet kehittivät kevään ja kesän ajan projektejaan 10 000 euron siemenrahan turvin.

Uutisraivaaja järjestettiin nyt neljättä kertaa. Ensimmäisen Uutisraivaaja-kilpailun voitti vuonna 2011 artikkeleita suositteleva selainsovellus Scoopinion. Toisen Uutisraivaajan voitti vuonna 2013 hitaan journalismin verkkopalvelu Long Play. Kolmannessa kilpailussa vuonna 2015 valittiin kaksi voittajaa, asiantuntijahakupalvelu Kuka ja datan visualisointipalvelu Lucify.

Lue lisää

Teksti ja kuva: Ulla Koski

Tiellä sananvapauteen. Suomalaisen sananvapauden ja sensuurin muistikirja -verkkosivusto on saanut Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen luovutti palkinnon 15.9.  Valtioneuvoston juhlahuoneistossa Smolnassa pidetyssä tilaisuudessa. Kaikkiaan tilaisuudessa myönnettiin kahdeksan tiedonjulkistamisen valtionpalkintoa.

Professori Kai Ekholmin, tutkija Päivikki Karhulan, historioitsija Tuomo Olkkosen ja arkkitehti Maara Kinnermän muodostama työryhmä on luonut ainutlaatuisen ja arvokkaan kokonaiskuvan suomalaisen sananvapauden ja sensuurin kehityksestä 1917–2017.  Verkkojulkaisu sisältää yli 900 artikkelia.

Tiellä sananvapauteen on yksi Helsingin Sanomain Säätiön viime vuosina tukemista suurhankkeista.

Lue lisää

Teksti: Ulla Koski | Kuvat ja videot: Annika Johansson

Syksyn ensimmäisen MediaMaanantain aiheena 11.9. oli lasten ja nuorten mediankäyttö. Media on kaikkialla, sanoi paneeliin osallistunut lukiolainen Amanda Kelo. Media-aineistoja käytetään monien kouluaineiden opetuksessa. Opetuksen tukena käytetään myös useita some-kanavia.

Pelaaminen on edelleen enemmän poikien kuin tyttöjen harrastus, totesi nuorten pelaamisesta väitöskirjaa valmisteleva Mikko Meriläinen. Vanhemmat kantavat Meriläisen mielestä turhankin suurta huolta pelaamisesta. Pelaaminen tarjoaa nuorelle iloa sekä yhteenkuuluvuuden ja onnistumisen tunteita.

Amanda Kelo, Mikko Meriläinen ja Elina Noppari.

Tampereen yliopiston tutkija Elina Noppari kertoi tutkimustuloksia juuri päättyneestä, vuonna 2007 alkaneesta pitkittäistutkimuksesta. Tutkimuksessa seurattiin osin samojen lasten ja nuorten mediankäyttötapoja.  Tutkimuksesta kävi ilmi, että perheissä tilataan vuosi vuodelta yhä vähemmän lehtiä. Nuoret kuitenkin lukevat edelleen paljon, lukeminen on vain siirtynyt verkkoon. Nuoret etsivät ennen kaikkea viihdettä ja hauskoja sisältöjä.

Koska lapset joka tapauksessa kuulevat ikäviäkin uutisia, asioita on parempi selittää selkeästi ja lapsille sopivalla tavalla, perusteli tuottaja Fanny Fröman Helsingin Sanomien päätöstä käynnistää lapsille suunnatut uutiset. Lasten uutisten tarkoituksena on myös toimia keskustelunavaajana kodeissa ja kouluissa.

Myös termi diginatiivi herätti keskustelua. Digiaikaan syntyneiden lasten ja nuorten välillä on suuria eroja esimerkiksi erilaisten tietokoneohjelmien käyttämisessä ja sisältöjen tuottamisen taidoissa.  Mikko Meriläinen vertasikin diginatiivi-sanaa ”autonatiiviin”: autonatiivi osaa kyllä ajaa autoa, mutta harva osaa korjata moottoriin tulleen vian.

Helsingin Sanomien Lasten uutisten tuottaja Fanny Fröman.
Lue lisää

Teksti: Ulla Koski | Kuvat ja videot: Ida Pimenoff

Suuri affääri – Helsingin Sanomien yrityshistoria 1889–2016 julkistettiin 29.8. Päivälehden museolla.

Professori Niklas Jensen-Eriksenin ja tutkija Elina Kuorelahden kirja kertoo tarinan vaatimattoman Päivälehden synnystä ja kasvusta Suomen laajalevikkisimmäksi ja vaikutusvaltaisimmaksi sanomalehdeksi nimeltä Helsingin Sanomat. Suuri affääri on toinen teos Helsingin Sanomain Säätiön rahoittamasta hankkeesta, jossa tutkitaan Päivälehti-Helsingin Sanomien historiaa 130 vuoden ajalta.

HS-historiaprojektin tukiryhmän puheenjohtaja Janne Virkkunen.

Julkistustilaisuudessa tutkijoilta kysyttiin syytä Helsingin Sanomien menestykseen. Jensen-Eriksenin mukaan syitä oli useita: omistajien voitontahto, voimakkaat markkinointitoimet ja voittojen sijoittaminen takaisin lehden kehittämiseen. Tärkeää oli lehden sijoittuminen keskelle poliittista kenttää. Perheyrityksen aikaan eli ennen vuotta 1999, myös päätöksenteko lehdessä oli yksinkertaista ja selkeää.

Helsingin Sanomain Säätiö myönsi vuonna 2012 1,5 miljoonan euron apurahan Päivälehti-Helsingin Sanomien historiahankkeelle. Toimittaja Antti Blåfieldin Loistavat Erkot – Patruunat ja heidän päätoimittajansa ilmestyi vuonna 2014. Hanke päättyy vuonna 2019, jolloin lehti täyttää 130 vuotta. Tuolloin julkaistaan hankkeen pääteos, professori Markku Kuisman kirjoittama lehden historia.

Lue lisää

Wilson Centerin stipendihakuun tuli 45 korkeatasoista hakemusta ja 8 stipendiä myönnettiin stipendihankkeen johtoryhmän päätöksellä 14.3.2017. Stipendiapuraha myönnetään kolmen kuukauden työskentelyä varten Woodrow Wilson Centerissä Washington DC:ssä.

Valitut stipendiaatit ovat:

  • Jukka Niva, Yleisradio (Helsingin Sanomain Säätiö)
  • Katja Lehtisaari, Helsingin yliopisto (Helsingin Sanomain Säätiö)
  • Pasi Kuoppamäki, Danske Bank (Jenny ja Antti Wihurin rahasto)
  • Sami Lahdensuo, CMI (Jenny ja Antti Wihurin rahasto)
  • Olli-Matti Mikkola, Puolustusvoimat (Saara och Björn Wahlroos´ Stiftelse)
  • Jarkko Vesikansa (Saara och Björn Wahlroos´ Stiftelse)
  • Emilie Gardberg, Turun Filharmonia (Ella och Georg Ehrnrooths Stiftelse)
  • Hiski Haukkala, Tasavallan Presidentin kanslia (Ella och Georg Ehrnrooths Stiftelse)

Maanantaina 12.6. pidettiin Päivälehden museossa info-tilaisuus stipendiapurahan saajille. Vuoden 2014 stipendiaatti Eeva Ahdekivi kertoi kokemuksistaan ja antoi käytännön vinkkejä lähtijöille.

Lue lisää