Kategoria: Ajankohtaista

Valokuvat: Ida Pimenoff

Helsingin Sanomain Säätiön 12. vuosijuhlaa vietettiin yli sadan vieraan voimin Päivälehden museossa keskiviikkona 20.9.

Juhlien kohokohtana oli Uutisraivaaja-kilpailun voittajan julkistaminen. Voitto jaettiin kahden tiimin  Tripsterin ja Framerightin kesken, kumpikin saa 125 000 euroa kehitysrahaa hankkeidensa jatkokehittämiseen.

Tuomaristo puheenjohtaja Pekka Ala-Pietilä kertoi puheessaan, että valinnassa painotettiin toisaalta idean vaikuttavuutta ja uutuusarvoa tiedonvälityksen kehittämisessä sekä toisaalta tiimin kasvua finalistikauden aikana. Lisäksi molemmilla tiimeillä on potentiaalia menestyä kansainvälisesti.

Tampereen yliopiston Viestintätieteiden tiedekunnan varadekaani Katja Valaskivi.
Professori Kai Ekholm ja Vihreän langan päätoimittaja Riikka Suominen.

 

Haaga-Helian yliopettaja Hanna Rajalahti, Sanoman toimitusjohtaja Susan Duinhoven ja Tampereen yliopiston vierailijaprofessori Jussi Pullinen.

 

Säätiön hallituksen varapuheenjohtaja professori Matti Sintonen, Uutisraivaaja-tuomariston puheenjohtaja Pekka Ala-Pietilä ja säätiön entinen yliasiamies Heleena Savela.
Lue lisää

Valokuvat ja video: Ida Pimenoff

Mediainnovaatiokilpailu Uutisraivaajan voittajiksi on valittu kaksi joukkuetta. Päätös julkistettiin 20.9. säätiön vuosijuhlassa Päivälehden museossa. Uutisraivaajan tuomaristo päätti jakaa 250 000 euron palkinnon Framerightille ja Tripsterille. Kumpikin joukkue saa näin ollen 125 000 euroa kehitysrahaa.

Ideoista toisessa painottuu uudenlainen sisältö ja toisessa tiedonvälityksen infrastruktuuri. Tripsteri on Suomen ensimmäinen laatua painottava matkailujournalismia tarjoava sovellus, joka hyödyntää virtuaaliteknologiaa.

Tripsterin jäsenet: Mika Vikström, Panu Pahkamaa, Tuulia Kolehmainen, Paula Kultanen Ribas, Noora Mattila ja Siru Valleala.

Frameright tarjoaa ratkaisun internetinlaajuiseen systeemiseen ongelmaan kuvien rajauksessa. Helsingin Sanomain Säätiön järjestämän Uutisraivaajan voittajat valittiin viiden finalistin joukosta.

Framerightin jäsenet: lkka Järstä, Marina Ekroos ja Jaakko Hyvärinen.

Uutisraivaaja-kilpailussa haetaan uusia innovaatioita media-alalle. Media elää ja muuttuu jatkuvasti, ja kilpailun tehtävä on löytää ja tukea tiedonvälityksen uusia kehitys- ja kasvusuuntia.

Tuomaristo painotti valinnassaan toisaalta idean vaikuttavuutta ja uutuusarvoa tiedonvälityksen kehittämisessä sekä toisaalta tiimin kasvua finalistikauden aikana. Lisäksi molemmilla tiimeillä on potentiaalia menestyä kansainvälisesti, sanoo tuomariston puheenjohtaja Pekka Ala-Pietilä.

Tuomariston puheen johtaja Pekka Ala-Pietilä ja säätiön yliasiamies Ulla Koski.

Uutisraivaajaan tuli yhteensä 52 hakemusta, joiden joukosta tuomaristo valitsi maaliskuussa kilpailun viisi finalistia: Framerightin ja Tripsterin lisäksi tuotanto- ja jakeluyhtiö Aatoksen, innovatiivista esitystekniikkaa kehittävän Rolling Storiesin ja suoratoistopalvelu Streamian. Nämä finalistijoukkueet kehittivät kevään ja kesän ajan projektejaan 10 000 euron siemenrahan turvin.

Uutisraivaaja järjestettiin nyt neljättä kertaa. Ensimmäisen Uutisraivaaja-kilpailun voitti vuonna 2011 artikkeleita suositteleva selainsovellus Scoopinion. Toisen Uutisraivaajan voitti vuonna 2013 hitaan journalismin verkkopalvelu Long Play. Kolmannessa kilpailussa vuonna 2015 valittiin kaksi voittajaa, asiantuntijahakupalvelu Kuka ja datan visualisointipalvelu Lucify.

Lue lisää

Teksti ja kuva: Ulla Koski

Tiellä sananvapauteen. Suomalaisen sananvapauden ja sensuurin muistikirja -verkkosivusto on saanut Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen luovutti palkinnon 15.9.  Valtioneuvoston juhlahuoneistossa Smolnassa pidetyssä tilaisuudessa. Kaikkiaan tilaisuudessa myönnettiin kahdeksan tiedonjulkistamisen valtionpalkintoa.

Professori Kai Ekholmin, tutkija Päivikki Karhulan, historioitsija Tuomo Olkkosen ja arkkitehti Maara Kinnermän muodostama työryhmä on luonut ainutlaatuisen ja arvokkaan kokonaiskuvan suomalaisen sananvapauden ja sensuurin kehityksestä 1917–2017.  Verkkojulkaisu sisältää yli 900 artikkelia.

Tiellä sananvapauteen on yksi Helsingin Sanomain Säätiön viime vuosina tukemista suurhankkeista.

Lue lisää

Teksti: Ulla Koski | Kuvat ja videot: Annika Johansson

Syksyn ensimmäisen MediaMaanantain aiheena 11.9. oli lasten ja nuorten mediankäyttö. Media on kaikkialla, sanoi paneeliin osallistunut lukiolainen Amanda Kelo. Media-aineistoja käytetään monien kouluaineiden opetuksessa. Opetuksen tukena käytetään myös useita some-kanavia.

Pelaaminen on edelleen enemmän poikien kuin tyttöjen harrastus, totesi nuorten pelaamisesta väitöskirjaa valmisteleva Mikko Meriläinen. Vanhemmat kantavat Meriläisen mielestä turhankin suurta huolta pelaamisesta. Pelaaminen tarjoaa nuorelle iloa sekä yhteenkuuluvuuden ja onnistumisen tunteita.

Amanda Kelo, Mikko Meriläinen ja Elina Noppari.

Tampereen yliopiston tutkija Elina Noppari kertoi tutkimustuloksia juuri päättyneestä, vuonna 2007 alkaneesta pitkittäistutkimuksesta. Tutkimuksessa seurattiin osin samojen lasten ja nuorten mediankäyttötapoja.  Tutkimuksesta kävi ilmi, että perheissä tilataan vuosi vuodelta yhä vähemmän lehtiä. Nuoret kuitenkin lukevat edelleen paljon, lukeminen on vain siirtynyt verkkoon. Nuoret etsivät ennen kaikkea viihdettä ja hauskoja sisältöjä.

Koska lapset joka tapauksessa kuulevat ikäviäkin uutisia, asioita on parempi selittää selkeästi ja lapsille sopivalla tavalla, perusteli tuottaja Fanny Fröman Helsingin Sanomien päätöstä käynnistää lapsille suunnatut uutiset. Lasten uutisten tarkoituksena on myös toimia keskustelunavaajana kodeissa ja kouluissa.

Myös termi diginatiivi herätti keskustelua. Digiaikaan syntyneiden lasten ja nuorten välillä on suuria eroja esimerkiksi erilaisten tietokoneohjelmien käyttämisessä ja sisältöjen tuottamisen taidoissa.  Mikko Meriläinen vertasikin diginatiivi-sanaa ”autonatiiviin”: autonatiivi osaa kyllä ajaa autoa, mutta harva osaa korjata moottoriin tulleen vian.

Helsingin Sanomien Lasten uutisten tuottaja Fanny Fröman.
Lue lisää

Teksti: Ulla Koski | Kuvat ja videot: Ida Pimenoff

Suuri affääri – Helsingin Sanomien yrityshistoria 1889–2016 julkistettiin 29.8. Päivälehden museolla.

Professori Niklas Jensen-Eriksenin ja tutkija Elina Kuorelahden kirja kertoo tarinan vaatimattoman Päivälehden synnystä ja kasvusta Suomen laajalevikkisimmäksi ja vaikutusvaltaisimmaksi sanomalehdeksi nimeltä Helsingin Sanomat. Suuri affääri on toinen teos Helsingin Sanomain Säätiön rahoittamasta hankkeesta, jossa tutkitaan Päivälehti-Helsingin Sanomien historiaa 130 vuoden ajalta.

HS-historiaprojektin tukiryhmän puheenjohtaja Janne Virkkunen.

Julkistustilaisuudessa tutkijoilta kysyttiin syytä Helsingin Sanomien menestykseen. Jensen-Eriksenin mukaan syitä oli useita: omistajien voitontahto, voimakkaat markkinointitoimet ja voittojen sijoittaminen takaisin lehden kehittämiseen. Tärkeää oli lehden sijoittuminen keskelle poliittista kenttää. Perheyrityksen aikaan eli ennen vuotta 1999, myös päätöksenteko lehdessä oli yksinkertaista ja selkeää.

Helsingin Sanomain Säätiö myönsi vuonna 2012 1,5 miljoonan euron apurahan Päivälehti-Helsingin Sanomien historiahankkeelle. Toimittaja Antti Blåfieldin Loistavat Erkot – Patruunat ja heidän päätoimittajansa ilmestyi vuonna 2014. Hanke päättyy vuonna 2019, jolloin lehti täyttää 130 vuotta. Tuolloin julkaistaan hankkeen pääteos, professori Markku Kuisman kirjoittama lehden historia.

Lue lisää

Wilson Centerin stipendihakuun tuli 45 korkeatasoista hakemusta ja 8 stipendiä myönnettiin stipendihankkeen johtoryhmän päätöksellä 14.3.2017. Stipendiapuraha myönnetään kolmen kuukauden työskentelyä varten Woodrow Wilson Centerissä Washington DC:ssä.

Valitut stipendiaatit ovat:

  • Jukka Niva, Yleisradio (Helsingin Sanomain Säätiö)
  • Katja Lehtisaari, Helsingin yliopisto (Helsingin Sanomain Säätiö)
  • Pasi Kuoppamäki, Danske Bank (Jenny ja Antti Wihurin rahasto)
  • Sami Lahdensuo, CMI (Jenny ja Antti Wihurin rahasto)
  • Olli-Matti Mikkola, Puolustusvoimat (Saara och Björn Wahlroos´ Stiftelse)
  • Jarkko Vesikansa (Saara och Björn Wahlroos´ Stiftelse)
  • Emilie Gardberg, Turun Filharmonia (Ella och Georg Ehrnrooths Stiftelse)
  • Hiski Haukkala, Tasavallan Presidentin kanslia (Ella och Georg Ehrnrooths Stiftelse)

Maanantaina 12.6. pidettiin Päivälehden museossa info-tilaisuus stipendiapurahan saajille. Vuoden 2014 stipendiaatti Eeva Ahdekivi kertoi kokemuksistaan ja antoi käytännön vinkkejä lähtijöille.

Lue lisää

Torstaina 18.5. vietettiin alumni-iltaa, jossa toimittajastipendiaatit tapasivat toisiaan. Uusia stipendiaatteja on valittu kymmenen, heistä seitsemän  aloittaa vuoden kestävän opiskelunsa syksyllä ja kolme osallistuu tutkivan journalismin kolmeviikkoiseen kesäkurssiin New Yorkissa.

Vuosina 2006–2017 on valittu 120 suomalaista toimittajaa saamaan lisäoppia ulkomaisista huippuyliopistoista. Rahaa toimittajastipendiaattiohjelmiin säätiö on käyttänyt yli 4,3 miljoonaa euroa.

Lue lisää

Teksti: Ulla Koski | Kuvat ja videot: Ida Pimenoff

Kevään viimeisessä MediaMaanantai-illassa keskusteltiin rikoksista, niiden uutisoinnista ja rikoksiin ja väkivaltaan liittyvistä peloista. Illan alustajina olivat kriminologian professori Janne Kivivuori Helsingin yliopistosta, ylikomisario Jari Taponen Helsingin poliisista ja oikeustoimittaja Susanna Reinhoth Helsingin Sanomista.

Professori Janne Kivivuori, ylikomisario Jari Taponen ja toimittaja Susanna Reinboth.

Vaikka väkivaltarikosten määrä maassamme on vähentynyt ja on tällä hetkellä modernin tilastointihistorian matalin, pelko rikoksia kohtaan ei vähene.  Naiset pelkäävät miehiä enemmän ja eniten he pelkäävät tuntemattomia henkilöitä. Susanna Reinboth huomautti, että tilastojen  valossa miesten tulisi pelätä naisia enemmän – he kun joutuvat väkivallan kohteeksi naisia useammin. Reinboth myös pohti fiktiivisten rikossarjojen vaikutusta pelon tunteeseen ja piti niitä mahdollisesti suurempana syynä pelkoon kuin oikeista rikoksista raportointia. Hän myös peräänkuulutti yhteiskuntaan laajempaa keskustelua poliisin ja median suhteista.

Toimittaja Susanna Reinboth.

Pelko on kuitenkin todellinen tunne eikä sen kokemusta tule aliarvioida, totesi professori Janne Kivivuori. Kivivuori on työryhmineen aloittamassa Helsingin Sanomain Säätiön tuella tutkimusta kansalaisten väkivallan kokemuksesta ja siitä, mistä he saavat tietonsa rikoksista. Sosiaalinen  media on noussut merkittäväksi tiedontuottajaksi, ja siellä leviävät kuvaukset yksittäisistä väkivaltatapauksista voivat herättää voimakastakin pelkoa.

Professori Janne Kivivuori.

Ylikomisario Jari Taponen totesi, että viranomaistiedotus rikoksista on lisääntynyt viimeisen 20 vuoden aikana ja näin kansalaiset saavat entistä enemmän tietoa rikoksista. Esiin on noussut myös uusia pelonaiheita kuten terrorismi.

Ylikomisario Jari Taponen.

Kysymykseen, ketä pitäisi pelätä, antoi oman vastauksensa Ilta-Sanomien pitkäaikainen, eläkkeellä oleva rikostoimittaja Hannes Markkula: itsetuhoisia ihmisiä, jotka vievät mukanaan muita esimerkiksi  ajamalla liikenteessä päin vastaantulevia sekä nuoria, juopuneita naisia, joiden tekemät rikokset ovat kasvussa.

Lue lisää

UNESCO on perustanut World Press Freedom Day -tapahtumaan nyt jo seitsemänä vuonna kansainvälisen Youth Newsroomin, joka raportoi tapahtumasta ja lehdistönvapaudesta eri näkökulmista.

Viime vuonna Suomen Youth Newsroomissa isäntäkouluna olleen Haaga-Helian toimittajaopiskelijoita kutsuttiin mukaan tämän vuoden Newsroomiin. Muut maat tänä vuonna Suomen ja Indonesian lisäksi ovat Marokko, Malesia, Algeria, Palestiina. Osanottajat ovat nuoria toimittajia ja alalle juuri valmistuvia.

Helsingin Sanomain Säätiö rahoitti kuuden Haaga-Helian opiskelijan ja kahden ohjaajan matkan Jakartaan. Videotervehdyksessään he ja isäntämaan Indonesian nuoret toimittajat kertovat, miksi he haluavat tehdä journalismia ja millaisiin lehdistönvapauden rajoihin he ovat jo törmänneet.

Lue lisää

Teksti: Ulla Koski | Kuvat ja videot: Ida Pimenoff

Helsingin Sanomain Säätiö järjesti yhdessä kansainvälisen lehdistöinstituutin IPI:n kanssa keskustelutilaisuuden Pietarin sananvapaustilanteesta. Suosittuun MediaMaanatai-sarjaan kuuluneessa paneelissa keskustelivat politiikan toimittaja Artem Filatov  Eho Moskvy -radioasemalta, tutkiva journalisti Irina Pankratova Delovoi Peterburg -lehdestä, Ilta-Sanomien Venäjä-toimittaja Arja Paananen, tutkija Dmitry Yagodin Tampereen yliopistosta sekä pitkän linjan Venäjä-tuntija, toimittaja Malcolm Dixelius Ruotsista. Keskustelua johdatteli Helsingin Sanomien toimittaja Kari Huhta.

Artem Filatov kertoi, että Pietarissa on vain valtiollinen televisiokanava, eikä yhtään riippumatonta tv-kanavaa. Muita riippumattomia medioita – lehtiä, radiokanavia ja nettijulkaisuja – on kaiken kaikkiaan alle kymmenen. Näiden medioiden julkaisemat paljastukset mm. korruptiosta eivät yleensä johda mihinkään, sanoi Filatov.

Irina Pankratova totesi, että Pietarissa toimittajiin harvoin kohdistuu suoranaisia uhkauksia. Painostus on hienovaraisempaa, mutta tehokasta. Oikeusjutut riippumatonta mediaa kohtaan voivat tulla niin kalliiksi, että ne vievät medioiden toimintamahdollisuudet. Trollauksella heikennetään yleisön luottamusta.

Venäjällä on paljon hyviä toimittajia, sanoi Malcolm Dixelius.  Hän näki ongelman mediataloissa ja niiden johdon haluttomuudessa ottaa riskejä. Dixelius on suosittu kommentaattori venäläismediassa, mutta hän sanoi joutuneensa rajoittamaan lausuntojen antamista väärintulkintojen ja suoranaisten vääristelyjen takia.

Tutkijan näkökulman paneeliin tuonut Dmitry Yagodin kertoi, että 70 % venäläisistä käyttää internetiä. Erityisesti nuoret ovat netin käyttäjiä ja saavat uutisensa sitä kautta. Yagodinin mukaan on kaksi keinoa vaikuttaa Pietarin ja yleensä Venäjän sananvapaustilanteeseen: kansainvälinen mediahuomio toimittajien tai aktivistien jouduttua epäasiallisen kohtelun kohteeksi ja omien päättäjien painostaminen ottamaan kantaa Venäjän tilanteeseen.

Yagodin Dmitry ja Irina Pankratova.

Vuodesta 1990 itänaapurissa toimittajana työskennellyt Arja Paananen kertoi, kuinka suhtautuminen toimittajiin on muuttunut vuosikymmenten aikana. 1990-luvulla toimittajat pääsivät vapaasti tutustumaan maahan ja jopa lähestymään spontaanisti kysymyksin presidenttiä. Presidentti Putinin tultua valtaan kaikki muuttui: ulkomaisia toimittajia kohdellaan epäluuloisesti, jopa mahdollisina vakoojina eikä heillä ole pääsyä presidentin tai muiden korkeassa asemassa olevien päättäjien luokse. Paananen kertoi kohtaamastaan vihapuheesta ja vääristä syytöksistä. Samalla hän totesi, että paras tapa suojautua kiusanteolta on tehdä työnsä äärimmäisen huolellisesti ja hyvin.

Arja Paananen ja Malcolm Dixelius.

Illan tilaisuutta varjostivat Pietarin metrossa iltapäivällä tapahtuneet pommi-iskut. Mitä nyt tapahtuu, kysyi Kari Huhta. Panelistit olivat sitä mieltä, että lainsäädäntöä kiristetään ja kontrolli lisääntyy. Toisaalta he olivat luottavaisia tulevaisuuden suhteen. Kun valta vaihtuu ja nykynuoret kasvavat aikuisiksi, Venäjällekin tulee demokratia, Artem Filatov sanoi. Se ei kuitenkaan tapahdu ihan lähitulevaisuudessa.

 

 

Lue lisää